Puheenvuorossa Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen.
Asiantuntijat

Suomi tarvitsee liiketoimintainnovaatioita

SUOMEN ELINKEINOELÄMÄ tarvitsee uusia avauksia, mikä tarkoittaa panostamista innovatiivisiin ideoihin ja niistä syntyviin liiketoimintoihin. Älykkyyttä lisätään nyt vauhdilla joka paikkaan ja mahdollisuudet uuden kehittämiselle ovat rajattomat. Ongelmaksi tilanne voi muodostua pitkään toimineissa yrityksissä, joissa rakenteet ovat jäykistyneet ja joissa joudutaan tekemään suuria sisäisiä kulttuurimuutoksia. Suurimpana haasteena ei ole teknologian kehittäminen sinällään, vaan sen saaminen palvelemaan yhtiötä ja niiden liiketoimintaa sekä yhteiskuntaa. Usein tällöin pitää yhtä aikaa säilyttää vanhaa ja luoda uutta. Tulostaso ei myöskään muutosvaiheessa välttämättä pysy aiemmalla tasolla, mikä huolettaa monia. Kehitystä tapahtuu kuitenkin vain rohkeiden päätösten kautta. 

NUORTEN AMERIKKALAISTEN johtajien parissa tehty tutkimus antoi aikoinaan hyvän ja yksinkertaisen ohjeen: Yritä viettää aikaa 15-30 minuuttia päivittäin kirjoittamalla muistiin kysymyksiä, jotka haastavat yrityksesi nykyisen tilan. Lopputulos on usein kiinni uskalluksestamme, mutta myös harjoittelusta ja asenteesta. On ihmisiä, jotka jatkuvasti etsivät korjattavia asioita. Toisinaan tietämättömyys luo innovaatioita, kun tiedon puutteen vuoksi tunnettuihin asioihin kehitetään uusi ratkaisu. Tämä vaatii työyhteisöltä pysähtymistä aika ajoin, jolloin löydämme arkipäivän häiriötekijöihin ratkaisuja. Uuden kokeileminen kannattaa ja se vaatii kaikilta – niin työntekijältä kuin työnantajalta – myös epäonnistumisen sietämistä. 

INNOVATIIVISUUS on luovaa toimintaa, jolle on useita määritelmiä. Yksinkertaistettuna se on olemassa olevien asioiden kehittämistä tai uudentyyppisten asioiden luomista – ja halua tehdä niin. Innovatiivisuus vaatii älykkyyttä, jota ikävä kyllä mitataan liian usein erilaisilla asioihin keskittyvillä tehottomilla mittareilla. Uusissa innovaatioissa korostuu kuitenkin usein kokemuksen merkitys, minkä vuoksi älykkyyttäkin tulisi määrittää aivan erilaisilla ominaisuuksilla, joita ovat tasapainoisuus, iloisuus, sympaattisuus, herkkyys ja alhainen ahdistuneisuus. Ihmisten, yritysten, tuotteiden ja järjestelmien on kaikkien kehityttävä mahdollisimman älykkäiksi tai vielä mieluummin viisaiksi uudenlaisiksi oppijoiksi. Näin saadaan rakennettua pohja kestävälle suomalaiselle innovaatiokehitykselle. 

 

Saatat myös pitää