Asiantuntijana professori, sähkötekniikan ja automaation laitoksen johtaja Jorma Kyyrä. Kuva Jarkko Mikkonen.
Asiantuntijat

Sähkö on nyky­-yhteiskunnan selkäranka

VUODEN VAIHTEEN alun lumisateet Suomen itäosissa ovat jälleen kerran osoittaneet hyvin konkreettisella tavalla nykyaikaisen yhteiskunnan riippuvuuden luotettavasta sähkönjakelusta. Pitkiksi venyneet katkokset ovat asettaneet alueella asuvat suurien haasteiden eteen. Koska kyseessä oli pääosin haja-asutusaluetta ja maaseutua, väestöllä on ollut aiempiin kokemuksiin liittyvää osaamista ja osin katkoksiin on myös varauduttu hyvin. Suurissa taajamissa tai isojen kaupunkien keskustoissa useamman päivän sähkökatkokset aiheuttaisivat huomattavasti paljon suurempia vahinkoja. Tosin myös katkokset niissä ovat muun muassa kaapeloinnin vuoksi harvinaisempia.

YKSI PALJON vähemmälle huomiolle jäänyt asia on tietoliikennejärjestelmän haavoittuvuus. Puhelinliikenne perustuu nykyään useimmiten matkapuhelinverkkoihin. Vuoden alun katkoissa myös hätänumeron 112 toimivuus osissa alueita oli vaarassa. Tukiasemilla on akkuvarmennukset, mutta niitä ei ole mitoitettu pitkäkestoisiin katkoihin. Myös viranomaisten käyttöön tarkoitettu Virve-verkko on ollut vaikeuksissa ainakin aiempien talvien sähkökatkoksissa.

Sähkö-ja puhelintekniikan kehitys alkoi yli sata vuotta sitten rinta rinnan. Tietotekniikan kehitys alkoi myöhemmin ja tietotekniikka on nykyään aivan yhtä keskeinen osa normaalia arkeamme, liittyköön aihe sitten työtehtäviin tai vapaa-aikaan. Reaaliaikaisten laitteistoratkaisujen kehityttyä olemme nykyään tilanteessa, jossa alkuaan hyvinkin erilaiset tekniikat yhdistyvät monipuolisiksi ja tehokkaiksi alustoiksi, jotka tekevät puolestamme hyvin monenlaista. Aluksi tekniikalla korvattiin pääosin mekaanista ja fyysistä voimaa tarvitsevaa ihmistyötä ja nykyään entistä enemmän myös päättelykykyä vaativia tehtäviä. Automatisoiduista erilaisista laitteista ja järjestelmistä monet ovat yhä enemmän autonomisia. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat nopeasti kehittyvät robotit tai itsestään ajavat autot.

SUOMALAISELLA teollisuudella ja yrityselämällä laajemmin on jo historiallisestikin vahvaa osaamista hyvin monilla koneenrakentamisen, energiantuotannon, rakentamisen ja terveysteknologian aloilla. Kun tähän lisätään tietotekniikan ja varsinkin langattoman tietoliikenteen osaaminen, niin yhteiskuntana meillä on edelleen erinomaiset menestymisen mahdollisuudet. Yritysten verkostot ovat keskeisiä tuotantokapasiteetin ja osaamisen tehokkaassa hyödyntämisessä. Osaamista kehitettäessä on kuitenkin muistettava pitää huolta laaja-alaisesta kansallisesta osaamisesta. Keskittyminen vain muutamaan kapeaan huippualaan ei riitä käytännön haasteita ratkottaessa ja liiketoimintaa kehitettäessä.

 

Saatat myös pitää