Saana Rossi
Työhyvinvointia tehdään liian monimutkaisesti
TYÖHYVINVOINTIIN panostamisen perimmäisenä tarkoituksena ei ole hyvinvoinnin lisääminen vaan pahoinvoinnin poistaminen. Liikunnan ja terveysluentojen järjestäminen, jotta työn rasittama toimintakyky säilytetään, hieronnan ja fysioterapian tarjoaminen, jotta tuki- ja liikuntaelinsairauksia saadaan helpotettua, psykologipalveluiden mahdollistaminen, jotta työn ja vapaa-ajan aiheuttama henkinen kuorma kevenisi ja sairaspoissaolokustannuksia saataisiin ehkäistyä, ja niin edelleen. Älä ymmärrä väärin, kaiken tämän tarkoitusperä on vilpitön: työnantajat haluavat hyvinvoivia työntekijöitä. Olen itse HR-johtajana tarjonnut kaikkea tuota ja paljon muuta hyvässä tahdossa, suu hymyssä, maanantaista perjantaihin.
MITÄ ENEMMÄN pahoinvointia, sitä enemmän työhyvinvointitoimenpiteitä. Tilannetta eivät varsinaisesti ole helpottaneet epävarmuudet ja muutokset, korona-aika, Ukrainan sota ja lisääntyneet mielenterveys- ja jaksamishaasteet. Työhyvinvoinnin buffetpöytä on kasvanut vuosien saatossa yltäkylläiseksi eikä loppua ole näkyvissä. Paine on työnantajilla. Työhyvinvointiin panostaminen on merkki hyvästä työnantajuudesta, välittämisestä ja oikeanlaisesta arvopohjasta. Sen avulla halutaan houkutella ja sitouttaa. Työhyvinvoinnista on vuosien saatossa rakentunut valtava johtamisen kokonaisuus, joka lähestulkoon aina onnistuu unohtamaan oman tärkeimmän ytimensä: ihmisen.
Työhyvinvoinnin buffetpöytä on kasvanut vuosien saatossa yltäkylläiseksi eikä loppua ole näkyvissä.
HARVARDISSA 1930-luvun lopulla aloitettu ja vuosikymmeniä kestänyt The Grant Study -tutkimus etsi vastausta kysymykseen mistä hyvä elämä muodostuu. Tutkimuksen yksi päälöydöksistä kiteytyi läheisten ihmissuhteiden merkityksellisyyteen. Tutkimusten mukaan läheiset ihmissuhteet tekevät ihmisistä onnellisempia, terveempiä ja hyvinvoivempia.
OLISIKO MEIDÄN AIKA päivittää käsitystämme myös työhyvinvoinnin muodostumisesta? Sen sijaan, että keskitymme tarjoilemaan yhä kasvavia työpahoinvoinnin poistoövereitä, voisi olla kestävämpää ja inhimillisempää keskittyä johtamaan, rakentamaan ja mahdollistamaan läheisten ihmissuhteiden muodostumista työpaikoilla sekä kääntämään fokusta pahoinvoinnin poistamisesta yhä enemmän hyvinvoinnin ja onnellisuuden rakentamiseen.
FRANK MARTELAA mukaillen yksi keskeisimmistä ydinkysymyksistä onkin kuinka monta läheistä ihmissuhdetta sinulla on työpaikallasi. Ihmisen perimmäiset tarpeet kun tuntuvat linkittyvän haluun tulla nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi ja rakastetuksi – myös kahdeksasta neljään.
Kirjoittaja on puhuja, kirjailija sekä HR- ja rekrytointiammattilainen.
