Hyppää sisältöön

Jussi Kaurola

Jussi Kaurola

2.11.2021

KUVA | JARKKO MIKKONEN  KUVAUSPAIKKA | ORIGINAL SOKOS HOTEL VAAKUNA, 10.KERROS

Ratkaisun avaimet ovat käsissämme 

ILMASTONMUUTOS on etenkin viime vuosina noussut kestopuheenaiheeksi. Miksi näin? Jos tänään on yhden asteen lämpimämpää kuin eilen, harva kiinnittää siihen mitään huomiota. Mutta kun ilmasto on globaalilla tasolla lämmennyt hieman yli yhden asteen verrattuna esiteolliseen aikaan, se on osoitus siitä, että olemme aiheuttaneet osittain peruuttamattomia muutoksia ilmastoon. On käynyt yhä selvemmäksi, että ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi on tehtävä kiireellisesti toimenpiteitä. Viimeinkin ihmiskunta on herännyt asiaan toden teolla, vaikka se kesti yllättävän kauan. Tietoa ja ennusteita muutoksesta on ollut saatavilla monen vuosikymmenen ajan. 

YHDEN ASTEEN lämpenemisen vaikutukset luonnossa ovat merkittäviä. Monet muutokset ovat myös selkeästi havaittavia, kuten arktisen merijään sulaminen ja meriveden pinnannousu. Maapallon kannalta jokainen asteen kymmenyksen muutos on merkittävä, mutta mistä se johtuu? Ihmiset, eläimet ja luonto ovat oikeastaan yllättävän tarkasti sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin eli ilmastoon. Sopeutumisen kannalta erityisen merkittäviä tekijöitä ovat muutokset sadekausissa, sään ääri-ilmiöiden voimistuminen, ja keskilämpötilan muutokset etenkin alueilla, joilla lämpötila on lähellä nollaa. Myös ihmisen elämän ja toiminnan kannalta on perusteltua sanoa, että ilmastolla on varsin suuri merkitys. Pieneltäkin kuulostavat muutokset voivat olla todella vaikuttavia. Pahimmillaan jotkut alueet voivat muuttua asuinkelvottomiksi esimerkiksi kuumuuden ja kuivuuden vuoksi.

Vähenevä lumi ja jää nopeuttavat lämpötilan nousua auringon säteiden imeytyessä tehokkaammin tummiin pintoihin.

ILMASTON SEURANNASSA käytetään maailmanlaajuisesti 30-vuotisia jaksoja, jotka päivitetään 10 vuoden välein. Tänä syksynä otettiin käyttöön vuosien 1991–2020 jakso, joka oli Suomessa 0,6 astetta lämpimämpi kuin edellinen jakso (1981–2010), ja 1,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1961–1990. Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla lämpötila on noussut noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon keskilämpötila. Vähenevä lumi ja jää nopeuttavat lämpötilan nousua auringon säteiden imeytyessä tehokkaammin tummiin pintoihin.

YK:N ILMASTOKOKOUS COP26 on käynnissä Skotlannissa. On tärkeää, että kokouksessa saataisiin entistä laajemmin lupauksia toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaikkien maiden osallistuminen torjuntatoimiin edesauttaa tasa-arvoista ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vaikka merkittävimmät ilmastonmuutosta hillitsevät toimet tehdään globaalilla tasolla ja onnistuakseen ne vaativat poliittista ja taloudellista tahtoa sekä yhteisymmärrystä, niin sopeutumis- ja hillintätoimia tarvitaan läpi koko yhteiskunnan kaikilla toimialoilla. Meillä on kaikki ratkaisun avaimet käsissämme, ja voimme yhteistyössä osana kansainvälistä yhteisöä ratkaista ongelmaa. Tärkeää olisi päästä eroon fossiilista polttoaineista mahdollisimman pikaisesti.

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

Haku