Pia Oesch
Iskukykyinen Suomi – yhteiskuntamme häiriönsietokyky päätöksenteon ytimeen
VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan paljasti karulla tavalla, kuinka merkittävä valtapolitiikan väline energia on. Hyökkäyksestä käynnistyi Eurooppaa kohtaan energiasota, jonka kohteeksi Suomikin joutui. Vaikka vaikutuksia ei voi millään mittakaavalla verrata ukrainalaisten inhimilliseen kärsimykseen, on meidänkin otettava opiksemme, miten varaudumme entistä paremmin tuleviin kriiseihin.
HYÖKKÄYSSODAN sytyttyä alkoi määrätietoinen työ mittavien energiavirtojemme käännyttämiseksi pois Venäjältä ja korvaamiseksi niin tuonnilla muualta kuin kotimaisin varoin. Vajaassa vuodessa onnistuimme siinä käytännössä lähes täydellisesti. Vaikutuksia toki on. Energiahyödykkeiden hinnat ovat korkeat ja niiden niukkuus uhkaa häiriötöntä saatavuutta seuraavina talvina. Voimme kuitenkin olla ylpeitä, kuinka yhtenäinen tahtotila koko yhteiskunnassamme on vallinnut suunnan muuttamiseksi.
VENÄLÄISEN MAAKAASUN korvaamiseksi hankittu LNG-laivaterminaali on esimerkillinen osoitus, mitä yhtenäinen tahto saa aikaan. Terminaalin käyttöönotto tapahtui ennätysajassa ja turvasi talven kaasutoimitukset. Myös normaalioloissa tarvitsemme samankaltaista ketteryyttä voidaksemme parantaa maamme kilpailukykyä ja kykyä tuottaa hyvinvointia kaikille. Siirtymä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan haastaa siirtymäkaudella energiaturvallisuuttamme, mutta tarjoaa myös huikeat kasvun mahdollisuudet.
Venäläisen maakaasun korvaamiseksi hankittu LNG-laivaterminaali on esimerkillinen osoitus, mitä yhtenäinen tahto saa aikaan.
MAAHAMME KOHTA PERUSTETTAVA hallitus on uuden edessä laatiessaan ohjelmaa, jolla kansallinen turvallisuutemme ja kriisinsietokykymme ovat vakaalla pohjalla myös tulevaisuudessa. Hallitusohjelma linjaa maamme roolin myös vihreässä siirtymässä, sillä lähivuodet ovat ratkaisevia teknologisten läpimurtojen ja kasvun osalta. Ollaksemme edelläkävijä kestävässä ja energiaturvallisessa siirtymässä ohjelman on luotava edellytykset innovaatioihin ja investointeihin kannustavasta Suomesta.
VAIKKA ENERGIAMARKKINOILLA hintaralli on tasaantunut, haasteemme eivät ole ohi. Yhteiskuntamme huoltovarmuuden ylläpitämiseksi myös huoltovarmuusrahaston kantokyky on turvattava. Siirtymä fossiilitaloudesta hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää, että huoltovarmuuden rahoituspohjaa laajennetaan koskemaan muitakin toimialoja kuin vain energiaa.
Kirjoittaja on Huoltovarmuuskeskuksen johtava asiantuntija.
