Hyppää sisältöön

Pekka Sivonen

Pekka Sivonen

15.12.2021

KUVA | JARKKO MIKKONEN  KUVAUSPAIKKA | KAAPELITEHTAAN PANNUHALLI

Sata triljoonaa on paljon rahaa

SIINÄ on ykkösen perässä 20 nollaa ja se kuvaa koko maailman yhteenlaskettua, digitaalisen transformaation mahdollistamaa talouskasvua seuraavan kymmenen vuoden aikana – Yhdysvaltain dollareissa. Summa on sama kuin kaikkien maailman pörssilistattujen yritysten yhteenlaskettu arvo. Tällaisen huiman kasvun mahdollistaa dataan ja uusiin liiketoimintamalleihin pohjautuva alustatalous yhdessä tekoälyn kanssa.

EUROOPAN polttava ongelma on se, että markkinaosuutemme maailmanlaajuisesta alustataloudesta on surkeat neljä prosenttia. Tällä menolla 96 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden talouskasvusta tapahtuu jossakin muualla, pääosin Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Se kaikki on suoraan pois meiltä vanhan mantereen asukeilta. Kun Eurooppa putoaa näin radikaalisti alustatalouden kyydistä, voi perustellusti kysyä onko maanosamme enää lainkaan relevantti talousmaantieteellinen ilmiö tulevaisuudessa.

MITÄ sitten pitäisi tehdä? Ilman rajua runkoverkon päivitystä ja 5G-verkkoja digitalisaation mahdollistama kasvu ja hyvinvointi jäävät saavuttamatta. 5G toimii selkärankana niin autonomisessa liikenteessä kuin etäkirurgiassa, joissa olematon viive on kriittisen tärkeää. Muutoin mennään metsään ja ihmishenkiä menetetään. Suomesta löytyy maailman parasta 5G-osaamista aina tutkimuksesta avoimiin testiverkkoihin ja ekosysteemeihin. Meillä testataan 5G-teknologian toimivuutta teollisuuden eri vertikaalien käytännön sovelluksissa jo täyttä häkää lääketieteen, autonomisen liikenteen ja teollisen tuotannon osana. Syntyy uutta, vientiin kelpaavaa teknologiaa ja osaamista – kunnon hintalapulla varustettuna.

HUIPULLA pysyminen vaatii tietenkin rahaa. Nykyiset tutkimus- ja tuotekehityspanostukset on saatava nostettua neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykyinen 2,7 prosenttia on liian vähän. Tämä ei ole pelkästään oman organisaationi, vaan koko Suomen elinkeinoelämän viesti päättäjille. Ja erityisen kiireellinen sellainen.

SUOMEN EU-puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa. Se on meidän tilaisuutemme esitellä muulle maailmalle erityisesti 5G-teknologia ja siihen yhdistyvät tekoäly, kyberturva ja datatalousosaaminen. Suomella on kyky ja halu johtaa teknistä sekä lainsäädännöllistä kehitystä Euroopassa. Tulevalla hallituksella on kaikki avaimet käsissään, mikäli Euroopan ja sen teknologiajohtajamaan Suomen hyvinvointi tulevaisuudessakin kiinnostaa.

Kirjoittaja on Business Finlandin Suomen teollisuuden digitaalisen transformaation johtaja.

Haku