Puheenvuorossa St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. Kuva Jarkko Mikkonen.
Asiantuntijat

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ei päästä korulauseilla

ILMASTONMUUTOS on ihmiskunnan suurin ongelma, joka muuttaa planeettamme ekosysteemiä nopeasti ja dramaattisesti. Kamppailun sitä vastaan tulee olla globaalia. Lukuisten ennusteiden mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta alle 2°C lämpenemisestä ei saavuteta nykykeinoin. Kehittyvien maiden nopea väestön-, talouden sekä energiakysynnän kasvu lisää päästöjä entisestään. Lisäksi ilmakehässä on jo nyt noin 100 miljardia tonnia liikaa hiiltä. Kuulostaa lohduttomalta. Tavoitteeseen voidaan kuitenkin päästä, jos todellista tahtoa löytyy. 

HIILIDIOKSIDIN sitominen ilmakehästä yhteyttävien kasvien, eli luonnon omien hiilinielujen, avulla on nykykeinojen lisäksi välttämätöntä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ainoastaan yrityksillä on riittävät taloudelliset resurssit laajamittaiseen globaaliin metsitykseen. Siksi hiilen sidonta on mahdollistettava regulaatiolla hyväksytyksi keinoksi yrityksille täyttää ilmastovelvoitteitaan, jotta luodaan myös liiketoiminnallinen perusta investoida metsitykseen. Kansainvälisesti hyväksytty sidotun hiilen mittaus-standardi on ehdoton edellytys, jotta päästetystä ja sidotusta hiilestä voidaan käydä kauppaa ja se voidaan hyväksyä viralliseksi keinoksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. 

EU-ALUEEN ulkopuolella tulee myös voida metsittää. Tämä loisi taloudellista toimintaa ilmastonmuutoksesta jo nyt pahimmin kärsivillä alueilla. Metsityshankkeet, jotka yhdistyvät maanviljelyyn, auttavat kuivuudesta ja aavikoitumisesta kärsivien alueiden väestöä ja vähentävät muuttopaineita köyhemmiltä alueilta. 

EU:N NYKYINEN ilmastopolitiikka ei kuitenkaan mahdollista yritysten investointeja hiilinielujen kasvattamiseen, koska niillä saavutettua ilmastohyötyä ei voi laskea hyväksi päästövähennystavoitteiden osalta päästökauppa- ja ei-päästökauppasektorilla, vaikka niiden merkitys periaatteessa tunnustetaan. Metsityksen hyväksyntä ilmastovelvoitteiden täyttämisessä tuleekin olla Suomen tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella yksi tärkeimpiä tavoitteita. 

SUOMI voi pilotoida hiilen sidontaa laatimalla lain, jolla uusiutuvan energian käyttöön velvoitettu yritys voi täyttää osan velvoitteestaan hiilinielun avulla. Konkreettinen määrä voi olla esimerkiksi enintään 100 000 tonnia CO2 vuodessa. Sillä on riittävä globaali demonstraatioarvo, eikä se vaaranna Suomen kansallisen velvoitteen täyttämistä EU:n taakanjakosektorilla. 

KORULAUSEIDEN AIKA on ohi. Nyt tarvitaan nopeita päätöksiä, jotka mahdollistavat todelliset toimet ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. 

 

Saatat myös pitää