Paavo Syrjö
Infra on parhaimmillaan kun sitä ei edes huomaa, mutta päättäjälle se ei voi olla kuin ilmaa
INFRA on olemassa, jotta maailma pelaa. Se on hyvinvoinnin alku ja juuri. Infrarakentaja varmistaa, että kotiin tulee puhdas vesi ja että likavesi päätyy ympäristöystävällisesti viemäriin ja puhdistamolle. Hän mahdollistaa kotien lämmön ja valon syksyn pimetessäkin. Kaivukoneen kauha tekee taikojaan, jotta teollisuus saa häiriöttä tarvitsemansa energian ja suomalaiset vientituotteet pääsevät kilpailukykyisesti markkinoille. Väyläverkostokin on ihmisten arkea varten. Ei raiteita rakenneta, jotta junalla tai ratikalla olisi kivoja reittejä ajeltavaksi, vaan jotta ihmiset pääsevät nopeasti ja turvallisesti töihin, harrastuksiin ja vapaa-ajan matkoilleen.
TOIMIVA infra on suomalaisille arkinen itsestäänselvyys, ja hyvä niin. Infra ei ole itsetarkoitus, vaan se on parhaimmillaan juuri silloin, kun sitä ei edes huomaa muuta kuin mukavan sujuvana arkena ja sopivasti helppona elämänä. Päättäjille infra ei kuitenkaan saisi olla kuin ilmaa. Se pitäisi osata nähdä hyvinvoinnin alustana: keinona pelastaa ilmasto, poistaa ruuhkat ja vaikuttaa esimerkiksi yritysten investointipäätöksiin.
ALUSTATALOUS on 2020-luvulla muotisanoja, mutta varhaisimpia alustatalouden pioneereja olivat itse asiassa infrarakentajat jo satoja vuosia sitten. Yhä tänään toimiva infra on kasvun alusta ja mahdollistaja. Se parantaa kilpailukykyämme. Hyvin pidettynä ja ajan tasalle päivitettynä se auttaa vähentämään päästöjä. Kriisin hetkellä se auttaa luomaan työpaikkoja ympäri maan.
INFRAN rakentamisen ja korjaamisen tarve ei koskaan lopu, mutta suunnitteilla olevia ja välttämättömiä hankkeita voi aina aikaistaa. Näin syntyy nopeasti tuhansia työpaikkoja. Uuden kasvun vaihe aikaistuu, ja päästövähennystavoitteisiinkin päästään aikaisemmin.
SUOMEN on lokakuussa jätettävä EU:lle alustava lista omista vihreän elvytyksen hankkeistaan, joita se rahoittaisi EU:n koronatukipaketilla. Nyt on löydettävä keinoja, joilla rakennetaan tulevaisuutta, mutta ei kasvateta käyttötalousmenoja tai tilkitä alijäämäistä valtionbudjettia. Kun EU:n elpymisrahastoa hyödynnetään tarpeellisten ja jo suunniteltujen infra-investointien aikaistamiseen, emme voi epäonnistua. EU-tuesta tulee näin Suomelle tehokas vipu, jolla nopeutetaan kasvua ja lisätään työllisyyttä, tehden samalla rakennetusta ympäristöstä entistä toimivampi, vähäpäästöisempi ja digitaalisempi.
TOIMIVA infra on välttämätön edellytys tulevaisuuden yhteiskunnalle. Pidetään siitä huolta.
Kirjoittaja on Rakennusteollisuus RT ry:n varatoimitusjohtaja.
