Kati Ruohomäki
Päästövähennykset luovat haasteiden lisäksi mahdollisuuksia
ENERGIA- JA ILMASTOASIOISSA tapahtuu nyt todella paljon. Kotimaassa valmistellaan ilmastolakia ja kansallista strategiaa, minkä lisäksi EU:ssa on täysi höyry päällä. Heinäkuussa saatiin EU:n komissiolta esitys laajaksi energia- ja ilmastolakipaketiksi, jolla EU saavuttaisi tiukentuneen 55 prosentin päästövähennystavoitteensa vuodelle 2030. Lakipaketissa on jokaiselle jotakin: liikenteeseen, teollisuuteen, lämmön sekä sähkön tuotantoon ja käyttöön, maan- ja metsien käyttöön ja niin edelleen. EU:n rajoille esitetään hiilitulleja muutamalle perustuotteelle, kuten teräs, sementti ja sähkö. Tämä venyttää EU:n energia- ja ilmastosääntelyä uuteen ulottuvuuteen eli kauppapolitiikkaan, kun EU:n pitää saada hiilitullit joko sujuvasti käyttöön tai vaihtoehtona saada kauppakumppaninsa kiristämään ilmastotoimiaan.
YRITYKSILLÄ hankalinta juuri nyt on pysyä uuden tiedon perässä. Kun samaan aikaan sekä teknologiat kehittyvät vauhdilla että lainsäädäntö ja vaatimukset muuttuvat, on energiainvestointeja koskevien päätösten tekeminen todella vaikeaa. Kukaan ei halua olla tilanteessa, jossa tarkkaan harkittu investointi osoittautuukin nopeasti muuttuneen tilanteen takia harha-askeleeksi. Investointeja on kuitenkin käynnisteltävä ripeästi, jotta päästövähennyksiä saataisiin riittävästi aikaan vuoteen 2030 mennessä. Energia- ja ilmastopolitiikan onkin oltava johdonmukaista sekä mahdollisimman ennakoitavaa, jotta hukkainvestointeja ei tulisi.
SUOMI VOI OLLA selvästi kokoaan suurempi avittamalla muita päästövähennysten toteuttamisessa!
ILMASTOTOIMISSA ensiarvoisen tärkeää on saada niille kuluttajien hyväksyntä. Positiivisen vireen vallitessa tavoitteiden saavuttamiseen on paljon paremmat mahdollisuudet. En usko maailmanlopun manaamisen kannustavan ketään, vaan se johtaa ihmisten ahdistumiseen ja jopa lamaantumiseen. Uusia, luovia keinoja syntyy parhaiten innostuneessa ilmapiirissä, jossa ”mahdottomia” ongelmia pyöritellään eri näkökulmista. Panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin sekä erilaisiin demohankkeisiin ovat avainasemassa, jotta aivoriihien tulokset saadaan muutettua päästövähennyksiksi tai -nieluiksi.
SUOMI on ponnistanut maailman eturiviin tavoitteellaan olla ilmastoneutraali vuodelle 2035 (kasvihuonekaasupäästöt eivät ylitä nieluja). Tästä voi olla hyvin ylpeä, kun samalla vaadittavien tekojen määrä ja aikataulun tiukkuus vetävät vakavaksi. Uskon kuitenkin, että Suomessa tähän pystytään: meillä ihmiset ovat pitkälle koulutettuja ja yrityksillä on käytössä paljon ratkaisuja vähentämään sekä asiakkaiden päästöjä että omiaan. Onneksi myös muu maailma heräilee aktiivisempaan toimintaan, mikä luo markkinaa suomalaisille teollisuuden ja palveluiden vientituotteille. Suomi voi olla selvästi kokoaan suurempi avittamalla muita päästövähennysten toteuttamisessa!
Kirjoittaja on EK:n energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija.
