Tommi Arola
Muutos vaatii digitaalisen systeemin – Suomi kilpajuoksun ratkaisijaksi
RAKENNETTU ympäristö, liikenneverkko sekä yhdyskuntatekniset järjestelmät muodostavat huipputärkeän yhteiskunnan selkärangan – systeemin, jossa tapahtuvat arkiset asiat kuten asuminen, liikkuminen ja tiedonsiirto. Kiinteistöt kytkevät talouden tähän systeemiin mukaan omistamisen ja arvon näkökulmista.
SYSTEEMISESTÄ muutoksesta puhutaan paljon. Sillä tarkoitetaan yleisesti osaoptimoinnin sijaan kokonaisvaltaisten ratkaisujen luomista monialaisen yhteistyön avulla. Hallituksen kestävän kasvun ohjelman keihäänkärkinä olevat tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminta, vihreä siirtymä sekä digitalisaatio innostavat myös kiinteistö- ja rakennusalan systeemisen muutoksen tutkimiseen ja kehittämiseen. Kokonaisvaltaisia ratkaisuja edellyttäviä trendejä ovat esimerkiksi rakentamisen kiertotalous, asuinalueiden energiaoptimointi, muuntautumiskykyiset asumisratkaisut sekä asumisen digipalvelut.
SUOMESTA LÖYTYY oikeastaan kaikki rakennuspalikat ottaa johtorooli systeemisen muutoksen ratkaisujen tekijänä: ekosysteemiajattelu, digitaalinen tietopääoma, yritysten tietotaito ja paljon tehtyjä kokeiluja.
KOKONAISVALTAISTEN ratkaisujen luomiseksi meillä on apuna digitaalinen tietopääoma eli data. 600 miljardin euron rakennetun omaisuuden arvoa hallitaan, käytetään ja kehitetään nykyään lähes kokonaan digitaalisen tiedon avulla. Nykytilanteessa dataa hyödynnetään pääosin toimialan omasta näkökulmasta. Mainittujen trendien ratkaisemiseksi tarvitsemme uuden, yli toimialojen ulottuvan systeemisen näkökulman. Tämä tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi rakennetun ympäristön, liikennevälineiden, energiajärjestelmien sekä palveluiden tulee kytkeytyä digitaalisen tiedon avulla yhteen. Toimialojen kytkeminen datalla avaa ovet paitsi laajemmalle teknologian soveltamiselle, mutta ennen kaikkea uusille datapohjaisille liiketoimintamahdollisuuksille.
TAVOITE on haastava, mutta erittäin innostava ja taloudellisesti merkityksellinen. 2030-luvun teknologiataso edellyttää, että alamme nyt panostamaan eri mittakaavassa yli toimialarajojen prosessien kytkemiseen, tiedon vakiointiin sekä yhteentoimivuuteen. Eri toimialojen kehitystyötä tulee katsoa yhdessä helikopterikuvasta ja olla lähtökohtaisesti utelias naapuritoimialoilla tapahtuvasta.
SUOMESTA löytyy oikeastaan kaikki rakennuspalikat ottaa johtorooli systeemisen muutoksen ratkaisujen tekijänä: ekosysteemiajattelu, digitaalinen tietopääoma, yritysten tietotaito ja paljon tehtyjä kokeiluja. Systeeminen muutos edellyttää meiltä uutta tasoa yhteistyölle, digiajattelulle ja uteliaisuudelle.
Kirjoittaja on Rakennustietosäätiön tutkimusjohtaja.
