Hyppää sisältöön

Markus Kalliola

Markus Kalliola

18.01.2022

Terveysdata koskee meitä kaikkia, ja sen käytöstä tulee puhua selvästi

TEKSTI | MARKUS KALLIOLA  KUVA | ANTHONY UBAUD


KERTOESSANI työstäni terveysdatan parissa näen keskustelukumppaneissa monenlaisia reaktioita. Jotkut innostuvat ja alkavat puhua koronapandemiasta tai terveydenhuollon tilasta ja sotesta. Toiset vievät keskustelua teknologian kehitykseen. Yleisin reaktio on kuitenkin tyhjä katse, joka vaeltaa ympäri ämpäri etsien turvapaikkaa.

YHTEISTÄ keskusteluille on, ettemme pääse kunnolla aiheeseen kiinni. Yhteiskuntamme kuitenkin tarvitsisi asiallista ja syvällistä keskustelua siitä, miten meistä kertyvää dataa käytetään meidän itsemme ja muiden hyväksi.

TERVEYSDATA ON terveydenhuollon ammattilaisten meistä hoidon yhteydessä keräämää tietoa. Sitä ovat esimerkiksi tiedot allergioistamme, sairauksistamme ja miten niitä on hoidettu sekä tietoja meille määrätyistä lääkkeistä. Terveysdataan voi kuulua myös itse keräämämme tietoa omasta terveydestämme tai älykellon tai päälle puettavan teknologian meistä sensoreilla mittaama data.

KUN MATKUSTAMME Euroopassa, voimme käyttää puhelimiamme ilman pelkoa suurista kuluista ja maksaa pankkikortilla luotettavasti, vaikka tilimme ovat kansallisissa pankeissa. Kun käytämme terveydenhuollon palveluja ulkomailla, voisi hoitohenkilökunnalla olla käytössä hoitoon tarvittavat terveystiedot. Eurooppalaisissa apteekeissa voisimme saada lääkkeet voimassa olevalla sähköisellä reseptillä. Tekniset ja turvalliset ratkaisut ovat olemassa, mutta poliittinen tahto laajamittaisen terveystiedon hyödyntämiseen jäsenmaiden välillä puuttuu.

PANDEMIA ON korostanut terveysdatan hyödyntämistä päätöksenteossa. Rajoitukset perustuvat tietoihin esimerkiksi tartuntojen määristä ja tehohoitopaikkojen täyttöasteista. Data koostuu yksittäisten ihmisten tiedoista, joita kerätään yhteen. Olemme todistaneet jäsenmaiden erilaisia ja eriaikaisia rajoitustoimia. Yhteisiin ongelmiin olisi nykyistä tehokkaampaa hakea yhteisiä ratkaisuja. Tämä pitää paikkansa niin tartuntatautien kuin kroonisten sairauksienkin kohdalla. Yhteistyö korostuu entisestään harvinaisten sairauksien tutkimuksessa. Valitettavasti nojaamme terveysdatan hyötykäytössä edelleen paikallisiin tai parhaimmillaankin kansallisiin tietolähteisiin.

KANSALAISET ovat sitä myötä mielisempiä terveysdatan käytölle mitä paremmin he tuntevat sitä, selvisi Sitran koordinoi- man EU-hankkeen selvityksestä. Pelot ja huolet taas syntyvät epävarmuudesta ja epätietoisuudesta. Suomalaiset ja eurooppalaiset ansaitsevat selkeää puhetta meiltä terveysalan ammattilaisilta.


Kirjoittaja on Sitran Projektijohtaja.

Haku