Hyppää sisältöön

Mari Ylä-Jarkko

Mari Ylä-Jarkko

16.01.2024

KUVA | ANNI HARTIKAINEN  KUVAUSPAIKKA | URHEILUPUISTON METROASEMA

Vuorovaikutuksen evoluutio

PANDEMIA-AJAT on jätetty taakse ja matkalaukun pakkaustekniikka palautettu mieleen. Useissa tapaamisissa keskustelu kääntyy työpaikan lähityökäyntänteisiin: monenako päivänä viikossa teillä pitää tulla toimistolle ja käykö siellä toimistolla enää kukaan? 

MUTTA kuinka usein olet kysynyt mitä tapahtui työmatkoille? Mitkä ovat käytäntömme nykyisin, kun kokoustamme pidemmällä asuvien kollegoidemme kanssa? 

VIIMEISTÄÄN koronapandemia pakotti meidät miettimään kokoustapamme uusiksi myös kansainvälisesti. Maaliskuussa 2020 saatoimme siirtää kokouksia eteenpäin, kenties peruakin niitä. Sitten huomasimme, että matkustaminen ei heti olekaan mahdollista ja etsimme uudet tavat hoitaa asiamme kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Etäkokousvälineet tulivat tutuiksi eikä kommelluksiltakaan vältytty. Mutta otimmeko jotain opiksi pandemia-ajan tavasta hoitaa asioita? Muutimmeko käyttäytymistämme vai palasimmeko entiseen? 

VAPAA-AJAN MATKUSTUS palautui suunnilleen koronaa edeltäneelle tasolle, mutta työmatkoissa hoidamme asioita kuitenkin entistä useammin etäyhteyksillä. Näin kertovat tilastot.

SUOMEN SISÄLLÄ yön yli kestäviä työmatkoja tehdään noin neljännes vähemmän kuin ennen koronaa. Ulkomaille suuntaamme tätäkin harvemmin ja noin 40 prosenttia vähemmän kuin ennen koronaa. Kehitys on vastaava myös Suomeen suuntautuvilla työmatkoilla, mutta pudotus ei ole ihan yhtä suurta. Ulkomailta vuonna 2023 tehtiin Suomeen neljännes vähemmän työmatkoja kuin vuonna 2019.

TARVITTIIN GLOBAALI KRIISI puskemaan läpi monien arkeen vaikuttanut muutos, joka olisi ollut mahdollinen meille jo aikaisemminkin. Toki kasvokkaisillakin tapaamisilla on edelleen arvonsa. Keskustelut kahvitauoilla, lounaat ja yhteiset illalliset edesauttavat asioiden hoitamista etäkokouksissa ja sähköpostilla kummasti.

Tarvittiin globaali kriisi puskemaan läpi monien arkeen vaikuttanut muutos, joka olisi ollut mahdollinen meille jo aikaisemminkin.

UUDENLAISET YHTEYDENPITOMUODOT ovat päästöjä tarkastellessa edesauttaneet hillitsemään ilmastonmuutosta. Liikenteen CO2-päästöt olivat vuonna 2022 noin 16 prosenttia pienemmät kuin ennen koronaa. Lentoliikenteen CO2-päästöissä tiputusta on lähes 40 prosenttia, tästä suurin osa johtuu liikematkailun vähenemisestä. 

LUONTO JA PERHEET siis kiittävät, että edes osa kokouksista hoidetaan etänä, villasukat jalassa, kenties mökkioloissa loimuavan takkatulen äärestä.

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalveluiden ylijohtaja.

Haku