Anna Granskog

Mahdollisuuksia kasvusilmälasien läpi

Suomalaiset suuryritykset ovat erinomaisissa asemissa ottamaan osansa koronakriisin jälkeisistä  mahdollisuuksista – aika olla rohkea on nyt.

Moni suomalainen suuryritys koki lähes hurmoksenomaista kasvua 2000-luvun alkupuolella aina finanssikriisiin asti. Kasvurintamalla on kuitenkin ollut hiljaisempaa viime vuosina: 2015–2019 alle puolet Suomen 50 suurimmasta yrityksestä kasvoi yli globaalin BKT:n vauhtia (2.3 prosenttia vuodessa). Nihkeä kasvu on erityisen polttava ongelma nyt, sillä kasvuhakuisuus on suuryritykselle elinehto kun siirrymme koronanjälkeiseen aikaan.

Suurten yritysten laimealle kasvulle ei ole rakenteellista syytä. Vaikka lähes kaikilla suomalaisilla suuryrityksillä olisi varaa investoida kasvuun nykyistä enemmän, yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinnit laskivat lähes koko 2010-luvun. 

Mistä kenkä puristaa? Uskon, että avuksi tässä kohtaa voisivat tulla ”kasvusilmälasit”. Sellaiset nenällä olisi helpompi nähdä, jotta voi uskoa. Kasvusilmälasit ovat johtajan työkalu, joiden läpi avautuu mahdollisuuksia viedä olemassa olevaa osaamista uusiin paikkoihin. Niiden tarjoama näkymä hyödyttäisi erityisesti suurimpia, hyvin menestyneitä mutta hitaasti kasvaneita yrityksiä.

KASVUSILMÄLASIT OVAT johtajan työkalu, joiden läpi avautuu mahdollisuuksia viedä olemassa olevaa osaamista uusiin paikkoihin.

Tällaiset yritykset ovat usein rakentaneet kannattavuutensa tutun markkinan, tutun tarjoaman ja tuttujen asiakkaiden varaan. Ne ovat syystäkin ylpeitä osaamisestaan ja kilpailueduistaan. Riskinä on kuitenkin, että yritykset ja niiden johtajat olettavat, että uuden liiketoiminnan rakentaminen vaatisi samanlaista varmuutta. Kasvusilmälasit auttavat näkemään tilanteen toisin: Jos lähdemme nyt, voimme oppia nopeasti, kehittää tarjoamaa askeleen edellä muita ja rakentaa kilpailuetuja, jotka vievät menestykseen.

Juuri nyt on aika ahnehtia kasvua, sillä mahdollisuuksia on tarjolla enemmän kuin aikoihin. Jo yli 1000 yritystä on sitoutunut vähentämään päästöjään Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Jotta tästä selvitään taloudellisesti kestävällä tavalla, uusia teknologioita, kuten elektrolyysilaitoksia, akkujen kierrätystä tai vähäpäästöisiä tekstiilikuitutehtaita, pitää skaalata ennennäkemätöntä vauhtia. Sama vaatimus koskee esimerkiksi ruuan tuotantoa. On vaikea keksiä yritystä, jolle net zero -tavoitteet eivät loisi kasvumahdollisuuksia.

Suomalaisten pk-yritysten kasvukollektiivin Kasvuryhmän 160 jäsenyritystä on luvannut luoda 25 miljardia euroa uutta liiketoimintaa seuraavan neljän vuoden aikana. Vertailun vuoksi: vuosina 2015–2019 Suomen 50 suurimman yrityksen liikevaihdon orgaaninen kasvu oli kokonaisuudessaan noin 23 miljardia euroa. Top-50:llä riittää kirittävää – ottakaa kasvuhaaste vastaan!

Kirjoittaja on konsultti ja McKinsey & Companyn osakas.