Timo Nurmi

Maailma minuutin kuluttua

Monista teknologiaan liittyvistä teemoista, kuten algoritmeista, keskustellaan usein joko ylioptimistisen innokkuuden tai kontrollia vaativan kauhistelun näkökulmasta. Ilmiö ei ole uusi. Näkökulmaa kannattaa laajentaa kahdella aikaperspektiivillä. 

Toisen niistä tarjoaa nopea katsaus historiaan. Esimerkiksi kirjapainotaidon keksimisestä 1400-luvulla kului 150 vuotta ensimmäisen säännöllisen sanomalehden ilmestymiseen, kirjoittaa professori Jeff Jarvis. Painettu sanomalehti ei ollut kirjapainotaidon ilmeinen ja suora tuotos, vaan uuden teknologian päälle hitaasti rakentunut innovaatio. Kirjapainotaidosta oli ehtinyt 1600-luvulla tulla jo kaikkien tuntema, ei ketään kiinnostava teknologia. 

Ihmiset suhtautuvat useimpiin uusiin teknologioihin Jarvisin mukaan aina samalla syklillä: Vau, mitä kaikkea hienoa voimme saada tämän avulla aikaan. Voi ei, tätä on kontrolloitava. Äh, ketä enää kiinnostaa. Ja vasta viimeiseksi: mitä uutta voin rakentaa tämän avulla. 

Wired-lehden perustajiin kuuluva toimittaja ja kirjailija Kevin Kelly antaa käytännön esimerkin teollistumisen ajan alkuvaiheilta. Ihmiset kehittivät keinotekoisia energialähteitä ja tapoja siirtää energiaa pitkiä matkoja johtoja pitkin. Vallankumous syntyi kuitenkin esimerkiksi siitä, kun kuka tahansa saattoi ottaa energian käyttöönsä ja soveltaa sitä aiemmin sähköistämättömiin tehtäviin kuten veden pumppaamiseen.

Kauhistelun ja kyllästymisen vaiheet on ehditty käydä läpi useampaan kertaan – nykyinen keskustelu ei ole uusi ilmiö.

Myös internet on mullistanut asioita samasta syystä. Internet ikään kuin tulee töpselistä ja kuka tahansa, jolla on hyvä idea, voi hyödyntää sitä. Internetin syntyhistorian voi ajoittaa 60–70-luvuille ja monet tekoälynkin matemaattisista malleista ovat peräisin karkeasti samalta ajalta. Kauhistelun ja kyllästymisen vaiheet on ehditty käydä läpi useampaan kertaan – nykyinen keskustelu ei ole uusi ilmiö.

Teollisuudessa luodaan yhtä aikaa uusia innovaatioita ja hyödynnetään olemassa olevia. Siinä vaiheessa, kun suuren yleisön mielenkiinto on jo lakannut ja hypen pahin pöly laskeutunut, elämäämme oikeasti mullistavat muutokset saattavat olla käsillä.

Toinen, pidempi perspektiivi on monelle tuttu kosminen kalenteri: jos maailmankaikkeuden historia puristetaan yhteen kalenterivuoteen, Linnunratamme syntyi maaliskuussa, maapallo syyskuussa ja ensimmäiset monisoluiset joulukuun alussa. Tulta on osattu käyttää reilu vartti ja maanviljelys on puolen minuutin ikäinen. Arkhimedeen fysiikka on tunnettu kuusi sekuntia ja renessanssista on kaksi sekuntia.

Keskellä kriisiaikaa on hyvä katsoa eteenpäin, kahdessa perspektiivissä: millaisia innovaatioita luovat mielemme ovat parhaillaan kehittämässä yrityksissä, yliopistoissa ja autotalleissa. Ja jos olemme kehittäneet lähes kaiken teknologiamme viimeisen muutaman sekunnin aikana, miltä maailmankaikkeus näyttää seuraavan minuutin tai tunnin kuluttua, siis kosmisessa mittakaavassa? 

Kirjoittaja on Posti Groupin Head of Communications.