Maailman onnellisimpana kansana meillä on puitteet tähdätä korkealle

SUOMEN biotalousstrategia tähtää biotalouden arvonlisän kaksinkertaistamiseen ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla ja siten, että Suomi on ilmastoneutraali vuonna 2035. Kun viime vuonna biotalouden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä oli 12 prosenttia eli 27 miljardia euroa, on helppo nähdä alan tarjoama valtava kaupallinen potentiaali tulevina vuosina. Jos koronapandemia kiihdytti digitaalista murrosta, on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ehdottomasti nostanut biotalouden sekä energian että ruoan omavaraisuuden keskiöön. 

ILMASTONEUTRAALIUDEN saavuttaminen taloudellisesti kestävällä tavalla edellyttää resurssien allokoimista biotalouden kasvua edistäviin hankkeisiin. Meillä tulee olla riittävää teknologista ja kaupallista osaamista, rahoituskanavia ja resursseja kansainväliseen kasvuun. Korkeatasoinen teknologinen koulutus- ja tutkimustoimintamme mahdollistaa patentoitavien, vihreän kemian ja bioteknologian avulla luonnosta johdettujen tuotteiden kaupallistamisen. Meillä on rohkaisevia esimerkkejä perinteisistä teollisuudenaloista, jotka ovat menestyksellisesti luoneet nahkansa kehittäen ja kaupallistaen innovatiivisia biotuotteitaan. Suuryhtiöt
kykenevät rahoittamaan biotuotteiden kehittämisen ja kaupallistamisen, mutta onko meillä riittävät resurssit lukuisten lupaavien varhaisen vaiheen tuoteaihioiden hyödyntämiseen?    

Rakennetaan siis biotaloudesta ”Uusi Nokia”, ja tehdään maailman pelastamisesta Suomen uusi menestystekijä. 

SUOMI ON JULKISEN talouden osalta vaikeassa tilanteessa. Silti meidän tulee tehdä kauaskantavia ratkaisuja rahoituksen suhteen. Tämä tarkoittaa osaamiseen ja koulutukseen satsaamista lisäämällä korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää siten, että huomioidaan myös lisääntyvä tarve houkutella kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen. Julkinen ja yksityinen TKI-toiminta tulee nostaa kohti neljän prosentin BKT-tavoitetta, ja Business Finlandin rahoitus tulee turvata pitkällä tähtäimellä. Yksityiset sijoittajat, VC- ja pääomasijoittajat tuovat yhtiöihin merkittävää osaamista etenkin kaupallistamisvaiheessa – pääomasijoittajien portfolioyhtiöt kasvavatkin kahdeksan kertaa verrokkejaan nopeammin. Biotalousyhtiöt näyttävät säilyttävän myös markkinaturbulenssissa arvostuksensa verrattain hyvin, ja markkinastabiliteettia tukevat myös sijoitusrahastojen ESG-kriteerit.    

OLEMME MAAILMANKARTALLA kokoamme suurempi maa. Maailman onnellisin kansa, jossa matalan hierarkian takia verkostoituminen ja innovaatioekosysteemien rakentaminen on verraten helppoa. Rakennetaan siis biotaloudesta ”Uusi Nokia”, ja tehdään maailman pelastamisesta Suomen uusi menestystekijä. 

Kirjoittaja on hallitusammattilainen, enkelisijoittaja ja sarjayrittäjä