Hyppää sisältöön

Kaari Mattila

Kaari Mattila

11.01.2022

Oikeusvaltio tarvitsee vahvempaa suojamuuria – myös Suomessa

TEKSTI | KAARI MATTILA KUVA | JARKKO MIKKONEN

K

SAIMME lokakuussa Ihmisoikeusliiton vieraaksi kollegoja ihmisoikeusjärjestöistä Puolasta ja Unkarista. He tapasivat Suomessa muun muassa eurooppaministerin, ulkoministerin ja ulkoasiainvaliokunnan. Aiheena oli kummankin maan syvenevä oikeusvaltion alasajo. Suomelle vierailla oli tärkeä viesti: ”Mekin kuvittelimme, että demokratia kestää. Se, mitä nyt tapahtuu Puolassa ja Unkarissa, voi tapahtua missä vain EU-maassa. Herätkää varhaisiin varoitusmerkkeihin.”

MYÖS Sloveniassa ja Bulgariassa oikeusvaltio horjuu. Kehitys Euroopassa on osa laajempaa, syvästi huolestuttavaa kehitystä. Oikeus-
valtioperiaatteen toteutumista seuraava World Justice Project arvioi, että oikeusvaltiotilanne heikkeni viime vuonna lähes sadassa maassa. Ilman toimivaa oikeusvaltiota myöskään ihmisoikeudet eivät voi toteutua.

KANSAINVÄLISEEN ihmisoikeusjärjestelmään kohdistuu ennennäkemätön paine. Trump Yhdysvalloissa, Modi Intiassa, Bolsonaro Brasilissa ja useat muut populistiset johtajat ovat käyneet ihmisoikeuksien kimppuun. Mellastuksen taustalla Kiina pyrkii systemaattisesti murentamaan kansainvälisiä, ihmisoikeuksia suojelevia rakenteita. Lukuisat autoritaariset hallitukset ovat koronapandemian varjolla polkeneet ihmisoikeuksia yhä räikeämmin.

MITEN vahvistaa suojamuuria oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien ympärillä? Suomi on korostanut kansainvälisillä areenoilla monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä. Tätä ääntä tarvitaan. Ilmastokriisiä tai pandemioita ei pysäytetä ilman kansainvälisiä sopimuksia. 

MUTTA oikeusvaltion vaalimiseen pitää herätä myös Suomessa. Oikeusvaltio on rakentunut nykymuotoonsa pala kerrallaan. Kuten kehitys muualla osoittaa, se voidaan myös murentaa. Suomessa on kenties tuudittauduttu oletukseen oikeusvaltion pysyvyydestä. Kenen tehtävä on varmistaa, että oikeusvaltion merkitys ja haavoittuvuus ymmärretään? Tunnistetaanko mahdolliset varhaiset varoitusmerkit kuten kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen tai pyrkimykset horjuttaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta? Mitä toimia juuri nyt tarvitaan?

EHDOTAN yhdeksi toimeksi oikeusvaltioon sekä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvän ymmärryksen kiireellistä lisäämistä. Tietoa tarvitsevat niin viranhaltijat, kansanedustajat kuin kansalaisyhteiskunta. Sitä tarvitsevat myös talouspäättäjät: ennakoitava oikeusvaltio tukee myös kansantaloutta ja yritystoimintaa. Tiedon vahvistamista ei pidä ulkoistaa järjestöille, vaan viranomaisilta tarvitaan tuntuvia satsauksia. Jos ei nyt, milloin sitten? Oppitunnista käy sen tarkastelu, miten oikeusvaltion purkaminen Unkarissa ja Puolassa on edennyt.  

UUDEN vuoden kunniaksi, tervetuloa puolustamaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. 


Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.

Haku