Hyppää sisältöön

Johanna Buchert

Johanna Buchert

31.01.2022

KUVA | JARKKO MIKKONEN   KUVAUSPAIKKA | HELSINGIN TALVIPUUTARHA

Ilmastokestävä kilpailukyky ja hyvinvointi tarvitsevat tutkimusta

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA vaatii edelläkävijöitä. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Maa- ja metsätalous on avainasemassa paitsi ilmastonmuutoksen torjunnassa myös siihen sopeutumisessa. Metsäisenä maana Suomi pystyy sitomaan merkittävän määrän hiilidioksidia metsiin. Ymmärrämme jo hyvin, miten puusto sitoo hiiltä, mutta maaperän hiilensidonnan ymmärtämiseksi tarvitaan vielä paljon tutkimusta, sillä sen arviointiin liittyy edelleen paljon epävarmuuksia. 

SUOMEN MAA- ja metsätalouden haasteena on suopohjainen maaperämme. Tarvitsemme turvemaille uudenlaisia hoitotapoja, joiden avulla päästöt minimoidaan. Paras tapa lisätä hiilensidontaa metsiin on varmistaa puiden hyvä kasvu. Tätä edistämme kansallisilla jalostusohjelmilla, joiden taustalla on vuosikymmenten tutkimustieto. Jalostettu puuaines kasvaa nopeammin, ja jalostuksella voidaan parantaa myös metsäpuiden taudinkestävyyttä, jonka merkitys kasvaa ilmastonmuutoksen myötä. 

METSIEN ROOLI pysyvänä hiilivarastona on riskialtis, sillä esimerkiksi hyönteistuho tai metsäpalo voi hetkessä muuttaa hiilivaraston hiilen lähteeksi. Parasta on käyttää arvokas biomassa hiiltä varastoivissa korkean jalostusarvon tuotteissa, kuten puurakentamisessa ja puupohjaisissa tekstiileissä. Ilmasto ja kansantalous
hyötyvät! 

MAATALOUDEN ROOLI on monitahoinen ja sitä on kehitettävä niin ilmastonmuutoksen kuin huoltovarmuuden näkökulmasta. Ruoantuotanto aiheuttaa väistämättä myös ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Näitä on ratkottava käsi kädessä. Suomalainen maatalousosaaminen, esimerkkinä hiilineutraali maitoketju, voi edesauttaa globaalin ruokaturvan kestävässä toteutumisessa. 

KOKONAISKESTÄVYYDEN elementtien yhteensovittaminen on haastavaa. Metsä- ja maatalouden lisäksi kunnianhimoisia ilmastoratkaisuja tarvitaan kaikilla sektoreilla. Pitkäjänteiseen kansalliseen tutkimukseen panostaminen takaa Suomen kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja ilmastokestävyyden.

Kirjoittaja on luonnonvarakeskuksen pääjohtaja.

Haku