Janne Taalas
Rauha on kestävän kehityksen edellytys
VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan toi sodan julmuuden ja kärsimyksen lähelle suomalaisia. Sota murskaa ihmiselämiä, tuhoaa taloudellisia mahdollisuuksia ja maksaa maltaita. Verinen sota naapuristossamme opettaa meille, että ilman rauhaa ei kestäviä yhteiskuntia rakenneta, ilmastonmuutosta pysäytetä tai köyhyyttä vähennetä. Rauha on välttämätön ennakkoehto taloudelliselle kasvulle ja kestävälle kehitykselle.
SAMALLA KUN rauhan merkitys tulevaisuuden rakentamisessa korostuu, on sen saavuttaminen muuttunut vaikeammaksi. Nykyiset sodat ja konfliktit ovat monitasoisia, pitkäkestoisia ja niihin on sotkeutunut lukuisia osapuolia. Kaikkea energiasta maahanmuuttoon ja teknologiasta ruokaan käytetään aseina. Vaikutukset tuntuvat myös Suomessa meidän jokaisen elämässä – ruokakaupassa, huoltoasemalla ja sähkölaskussa.
SOTIMINEN ON myös käsittämättömän kallista. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan maailman sotilaskulut olivat vuonna 2021 – siis jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan – yli 2 biljoonaa dollaria. Olemme kaikki maksajia, mutta kovimman hinnan maksavat konfliktimaissa asuvat ihmiset. Maailmanpankki laskee, että vuoteen 2030 mennessä jo kaksi kolmasosaa maailman köyhimmistä ihmisistä elää konflikteista kärsivissä maissa.
RAUHAN KANNALTA vaarallisinta on, että suurvallat ovat enenevässä määrin ryhtyneet ajamaan poliittisia tavoitteitaan asein tai aseilla uhkaillen. Suurvaltajännitteet pulpahtelevat pintaan niin Etelä-Kiinan merellä kuin Sahelin autiomaassa. Nokittelu on jo rapauttanut kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kykyä edistää rauhaa. Tämä on tarkoittanut itsenäisten rauhanvälittäjien työn kysynnän kasvua. Presidentti Martti Ahtisaaren perustamalle rauhanvälitysjärjestö CMI:lle tulevien pyyntöjen määrä on kasvanut ennätyslukemiin. Kaikkiin pyyntöihin ei pystytä vastaamaan.
Työtä CMI:ssä ohjaa presidentti Ahtisaaren ajatus, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Uskomme, että tämä tapahtuu myös Ukrainassa.
TYÖTÄ CMI:SSÄ ohjaa presidentti Ahtisaaren ajatus, että kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa. Uskomme, että tämä tapahtuu myös Ukrainassa. Mutta ratkaisun, joka lopulta saadaan aikaan, pitää olla kestävä. Siinä ei saa itää seuraavan konfliktin siemen eikä se saa heikentää koko Euroopan turvallisuutta. Ratkaisun tulee luoda pohja rauhalle ja tulevalle kehitykselle.
RAUHANPROSESSIT vaativat koko yhteiskunnan osallistamista. Sitä ei voi tuoda ulkopuolelta vaan osapuolten pitää olla valmiita rauhan tuomiin muutoksiin. Kansalaisten luottamuksen palauttaminen, oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen ja uudenlaisten suhteiden luominen alkaa rauhanprosesseista. Naisten mukaan ottaminen on välttämätöntä, ja se johtaa tutkitusti kestävämpään rauhaan.
UKRAINAN SODAN ohella työtä on jatkettava myös muilla konfliktialueilla. Suomella on rauhanvälityksessä poikkeuksellista osaamista – se on yksi kulttuurimme ja ulkopolitiikkamme vahvuuksista. Rauhaan on investoitava myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin toimitusjohtaja.
