Guillaume Legoupil

Maapallomme muistuttaa pitämään huolta sen kestävyydestä

KANSAINVÄLISYYS. Kuluneet kolme vuotta ovat näyttäneet meille, ettei sitä voi pitää itsestäänselvyytenä. Lähes kaikki maailman rajat sulkeneen koronapandemian jälkeen olemme saaneet huomata, että kansainvälisyys on tällä hetkellä enemmän läsnä kuin koskaan. Pandemia ei rajoittanut pelkästään rajojen yli matkustamista, vaan se on vaikuttanut merkittävästi myös erilaisten tavaroiden ja tuotteiden saatavuuteen. 

VAIKKA RAJAT ovat nyt auenneet, muistuttaa maapallomme ahkerasti meitä pitämään huolta sen kestävyyden rajoista. Me emme voi enää hyödyntää kestämättömällä tavalla eri liikennemuotoja, kuten lentokoneita ja konttialuksia, joiden käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta. Nyt jos koskaan meidän on punnittava keinoja, joilla liikumme ja olemme yhteydessä kansainvälisten rajojen yli. 

VAIKUTTAAKO ilmasto- ja ympäristökriisi tarpeeseen käyttää junia? Onko rautatieliikenne keino vähentää ilmastopäästöjä ja ympäristöongelmia? Ehdottomasti. Mittava dekarbonisaatio on tarpeen kaikilla aloilla, jotta voimme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa määritellyt tavoitteet. Liikenteen hiilipäästöt vastaavat noin 27 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä, ja ne ovat tasaisessa kasvussa. Jos nykyinen trendi jatkuu, liikenteen päästöt edustavat 40 prosenttia kaikista päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Toisin kuin muut moottoroidut liikennemuodot, on rautatieliikenne vähäpäästöistä. Se aiheuttaa ainoastaan kaksi prosenttia kaikista liikenteen päästöistä. Suomen sisäliikenteessä päästöt ovat jo vähentyneet lähes 20 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon, ja maamme liikenteen päästöt edustavat vain 22 prosenttia kaikista päästöistä. Kuitenkin maantiekuljetus vastaa yhä 95 prosentista Suomen kotimaisista kuljetuspäästöistä, kun taas rautatieliikenteen osuus on alle prosentin.

Kukaan ei voi tänä päivänä kiistää, etteikö muutos kohti kestävämpää maailmaa ole elinehto.

KAIKILLA kujetusmuodoilla on yhtälössä oma roolinsa, mutta kukaan ei voi tänä päivänä kiistää, etteikö muutos kohti kestävämpää maailmaa ole elinehto. Tällä hetkellä raideliikenne on kuljetusmuodoista kestävin, etenkin vety- ja akkuteknologioiden kehityksen viedessä sitä yhä vähäpäästöisemmälle pohjalle. Ympäristökysymysten ohella raideliikenne on myös selkeästi tehokkain keino kuljettaa suuria kuormia.

VAIKKA KOKO yhteiskunta päättäisi nyt siirtyä sähköautoilla ajamiseen, kuluttaisimme silti huomattavasti enemmän energiaa kuin siirtymällä täysin raideliikenteeseen. Rautateiden hyödyntämiseen on siis siirryttävä vähintäänkin silloin, kun se on mahdollista. Vuonna 2023 kansainvälisyyden tulisi linkittyä kestävämmän liikkumisen rakentamiseen. 

Kirjoittaja on Alstom Finlandin toimitusjohtaja.