Hyppää sisältöön

Emilia Kujala

Emilia Kujala

1.12.2023

KUVA | EINO ANSIO  KUVAUSPAIKKA | CAFÉ EUROPA

Kun yksi uupuu, kaikkien on syytä katsoa peiliin

KUVITTELE JULKISEEN TILAAN, vaikkapa rautatieasemalle, portaat, joissa joka neljäs suomalainen kompuroi vuosittain. Yksi selviää pienillä pintanaarmuilla, toisen vammat vaativat pitkää hoitoa ja sairauslomaa. Mitä arvelet tapahtuvan, kun tämä ongelma huomataan? Syytetäänkö portaissa kaatuneita henkilöitä heikoista nivelistä, kehnosta keskittymiskyvystä tai silkasta huolimattomuudesta? Tuskinpa vain. Jos jonkun pää on vadilla, kyse lienee portaiden rakentajasta. 

TYÖTERVEYSLAITOKSEN Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulokset eivät anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa suomalaisen työelämän portaiden kunnosta. Vuoden 2022 lopulla joka neljäs työikäinen suomalainen oli vaarassa uupua tai kärsi työuupumuksen oireista. Tänä syksynä julkaistut tuoreet tutkimustulokset antavat ymmärtää, ettei työhyvinvointi ole parantunut tuosta ajasta millään mittarilla. Olisi korkea aika kääntää katseet kompuroivien työntekijöiden ominaisuuksista siihen, mikä portaissa on vikana. 

PORTAIDEN ETU on se, että ne ovat konkreettinen asia. Työelämän rakenteet, jotka vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin, ovat puolestaan abstraktimpia. Portaiden korjaamiseen tarvittavaa tietoa ja vaikutusvaltaa ei ole kaikilla, ja rakennemuutos on kaiken lisäksi hidasta. Ehkäpä juuri se saa työpaikat taltuttamaan työpahoinvointia yksilöitä tsemppaamalla. 

Tutkimusten mukaan työuupumuksen merkittävin selittäjä on nimittäin heikot työolot, eikä yksilöiden kyvyttömyys pitää jaksamisestaan huolta.

TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ei ole joko-tai-asia. Tietenkin on myös niin, että jokainen voi itse tehdä asioita työhyvinvointinsa eteen. Paremman työelämän matkasaarnaajana toimiessani minulle on kuitenkin käynyt selväksi, että monet ovat jo taitavia itsensä johtajia. Stressinhallintavinkkien jakaminen saattaa herättää kyllästynyttä hymistelyä: “Ai niinkö, olenkin kuullut nämä samat asiat vain sata kertaa!”

MIKÄÄN MÄÄRÄ konsultin pitämiä keynote-puheenvuoroja, palautumissparrausta, liikuntaetuja tai lyhytterapiaa ei riitä, ellei olla valmiita puuttumaan portaiden kuntoon. Tutkimusten mukaan työuupumuksen merkittävin selittäjä on nimittäin heikot työolot, eikä yksilöiden kyvyttömyys pitää jaksamisestaan huolta. 

TYÖHYVINVOINTITALKOOT voi aloittaa vaikka näkökulman muutoksesta: kun yksi uupuu, kaikkien, eikä vain uupuneen, on syytä katsoa peiliin. Aivan liian moni työssään uupunut syyttää itseään ongelmista, joiden juurisyyt ovat systeemiset.

Kirjoittaja on psykoterapeutti, tietokirjailija ja puhuja.

Haku