Eeva Kiuru

Teknologia tekee hyvää

HAASTATTELIN valmistumisvaiheessa olevia lääketieteen ja hoitoalojen opiskelijoita. Kysyin heiltä ajatuksia innovoinnista ja digitalisaatiosta. Halusin saada tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittämiskulttuurista. Nuorten mielipiteet hämmensivät: «En tiedä yhtään mitä pitäisi tehdä, jos keksisin jotain uutta.» «Kehittämisen termit ovat outoja, ideoiden eteenpäin vieminen ei houkuttele.» Terveydenhuollon tuotekehitystyö saatiin kuulostamaan todella tylsältä. Myös oman osaamisen aktiivinen esiin tuominen sosiaalisessa mediassa tuntui monelle valmistumisvaiheessa olevalle diginatiiville terveydenhuollon ammattilaiselle vieraalta – asiantuntijuuden brändäyksestä puhumattakaan.

VALVIRAN pääjohtaja Markku Henriksson harmittelee Tehy-lehden haastattelussa sote-alan kehittämisen kulttuuria. Moni epäkohdasta huomauttava opiskelija leimataan työyhteisön hankalaksi tyypiksi. Henriksson vetoaa, ettei epäkohtien esille nostajia rangaistaisi.  Myös sairaanhoitaja Meri Sierla kertoo blogissaan terveydenhuollon arjesta – täynnä turhia, vanhoja, lisäarvoa tuottamattomia ja työyhteisöä kuormittavia toimintoja. Sairaanhoitaja Jan Holmberg puolestaan nostaa blogissaan esiin alalla vallitsevan vaikenemisen kulttuurin: kyseenalaistaminen ei ole sallittua. Karua kuvaa alan toimintakulttuurista. Ei ole helppoa olla innovaattori sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. 

Ei ole helppoa olla innovaattori sosiaali- ja terveydenhuollon alalla.

TERVEYSTEKNOLOGIAN kehittämisen ohella sosiaali- ja terveysalalla vallitsevan kulttuurin muuttaminen kehittämismyönteiseksi on avainasemassa, kun ratkaisemme aikamme suurimpia sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia. Toimintakulttuurin muutos on huomattavasti vaikeampaa kuin teknologian kehittäminen, eikä se tapahdu itsestään. Johdon on ensin tarkistettava oma suhtautuminen kehittämiseen ja kaivettava esiin avoin, utelias ja uskaltava innovaattorin asenne.

JOHDON asennetarkistuksen lisäksi kannattaa katsastaa työyhteisössä vallitsevat arvot, normit ja asenteet. On tehtävä selväksi, että kehittäminen on myönteinen asia.Psykologisesti turvallisessa kulttuurissa luottamus työkaveriin on niin kova, että jokainen uskaltaa kertoa epäkohdista tai keksiä uutta. Jokaisen sote-organisaation kannattaa myös hahmottaa konkreettinen innovaatio- ja kehittämistoiminnan malli. Ensimmäinen versio omasta innovaatioprosessista voi olla hyvinkin yksinkertainen. Pääasia, että ihmiset tietävät mitä tehdä, kun he keksivät parempia tapoja toimia tai haluavat kokeilla digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

OPETETAAN sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset rakastamaan teknologiaa ja innovointia, kehittämään työtään niiden avulla ja viemään työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus sekä alan houkuttelevuus uudelle tasolle. Näytetään, miten teknologia tekee hyvää.

_{Kirjoittaja on yrittäjä ja kouluttaja Health Innovation Academyssä.}