Armi Temmes
Energiamurros on käynnissä, ja se tuo Suomeen uusia mahdollisuuksia
ENERGIAMURROKSEN taustalla on ilmastonmuutos, jonka vuoksi on välttämätöntä luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Energiantuotannossa lisääntyvät ennen muuta tuuli- ja aurinkoenergia, joiden tuotantokustannukset ovat jo laskeneet perinteisten tuotantomuotojen tasolle. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee sään mukaan, joten jatkossa energiantuotannon vaihtelevuuden hallinta on yhtä tärkeämpää.
KUN tuuli-ja aurinkovoimaa on nykyistä enemmän, syntyy yhä useammin tilanteita, joissa sähköä on ylimäärin. Tämä nähtiin Suomessa helmikuisena myrsky-yönä, jolloin sähkön markkinahinta painui negatiiviseksi. Ylijäämäsähkön hyödyntämiseksi tarvitaan teknologioita, joilla energiaa varastoidaan. Akut ovat eräs vaihtoehto, mutta vielä tärkeämpää on kytkentä sähkön ja muiden energiamuotojen välillä. Lämpöpumput muuttavat sähkön lämmöksi, ja halvalla sähköllä voidaan myös tuottaa vetyä, jota voidaan käyttää esimerkiksi terästeollisuuden uusissa teknologioissa tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Kun sähkön tuotantoa on vähemmän, varastoja puretaan ja sähköä kuluttavien laitteiden toimintaa säädetään hyödyntäen digitaaliteknologian mahdollisuuksia, eli kulutus joustaa.
SUOMALAISELLE liiketoiminnalle tämä tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia. Uusiutuvan energian ratkaisuissa tuontitavaraa oleva keskuslaite, kuten aurinkopaneeli tai lämpöpumppu, aiheuttaa vain 30-50 prosenttia kustannuksista. Kotimaahan syntyy liiketoimintaa esimerkiksi asennuksista ja suunnittelusta. Toinen kasvava mahdollisuus on synteettiset polttoaineet ja muu ”power-to-X” -teknologia. Vielä viisi vuotta sitten sitä pidettiin tieteisromaaniin sopivana ideana, mutta nyt kehitys on aktiivista juuri Suomessa. Kolmas suuri mahdollisuus on energian käytön ja jakelun älykkäät ohjausjärjestelmät, joista moni ohjelmistokehittäjä on jo löytänyt leipäpuun.
KULUTUSJOUSTON palveluita on syntymässä paljon, ja niissä olisi viennin mahdollisuuksia. Suurin potentiaali on suurissa kiinteistöissä ja julkisissa rakennuksissa, mutta tulevaisuudessa ostamme ehkä lämmön, valaistuksen, sähköauton latauksen sekä kodinkoneiden toiminnan palveluna siten, että puolestamme huolehditaan, ettei synny kulutushuippuja eivätkä taloyhtiömme sähköjärjestelmät joudu liian koville.
Kirjoittaja on Aalto-yliopiston professori.
