Hyppää sisältöön

Arja Lukin

Arja Lukin

25.10.2022

KUVA | JARKKO MIKKONEN   KUVAUSPAIKKA | HELSINGIN KAUPUNGINTALO

Kaupunkien kerroksellisuus on osa jättämäämme perintöä


SUOMI ON kaupungistunut kolmessa aallossa: 1970–80-luvuilla, 1990-luvulla ja vuodesta 2010 alkaen nykypäivään. Jokainen muuttoaalto on tuonut väkeä maalta kaupunkeihin, idästä ja pohjoisesta etelään ja länteen. Vuoden 2010 alusta alkaen tähän hetkeen asti kaupunkiin on muuttanut keskimäärin 82 henkeä päivittäin. Onnibussilastillinen väkeä joka ikinen päivä. 

Vuoden 2010 alusta alkaen tähän hetkeen asti kaupunkiin on muuttanut keskimäärin 82 henkeä päivittäin. Onnibussilastillinen väkeä joka ikinen päivä.

MONILLA MEISTÄ elämän kulku kytkeytyy muuttoaaltoihin. Kaupungit kasvavat vetovoimaisina työn, asumisen sekä palveluiden keskittyminä ja yhä leimallisemmin viihtymisen, virkistyksen, kulttuurin ja kohtaamisen paikkoina. Kaupunkiväestön osuus on nyt 72 prosenttia, ja se kasvaa edelleen. Erityisesti suurten kaupunkien rakentamiseen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita.

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ kuluttaa Suomessa puolet raaka-aineista ja 40 prosenttia energiasta sekä tuottaa yli kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikkea rakentamista on tarkasteltava parhaan tiedon valossa kestävyyden näkökulmasta. Uudisrakennusten tulee olla entistä monikäyttöisempiä, muuntojoustavampia, ajallisesti kestävämpiä, vikasietoisempia ja energiatehokkaampia. Uudisrakentaminen aiheuttaa kuitenkin aina suuren hiilipiikin, jonka vaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän.

ILMASTONÄKÖKULMASTA uudisrakentamista järkevämpää on olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen ja ylläpito. Hienovaraisesti korjaamalla rakennusten käyttöikä pitenee, materiaaleja säästyy ja hiilipäästöt jäävät aiempaa vähäisemmiksi. Ja ehkä tärkeimpänä: rakennusten entiset ja uudet käyttäjät saavat toimintaansa paremmin sopivia tiloja.

SUOMESSA RAKENNUKSET puretaan keskimäärin 43-vuotiaina!  Nyt 1970- ja 80-lukujen rakennuskantaa uhkaa laajamittainen purkaminen. Ilmiö ei vaikuta ainoastaan ilmastoon, vaan myös meihin. Kaupunkikeskustat, lähiöt, ostarit ja arkiset ympäristöt ovat elämämme näyttämöitä, yhteistä kulttuurista ja sosiaalista pääomaamme sekä osa kansallista kaupungistumisen tarinaamme.

VAALIMME ELÄMÄSSÄ sitä, mitä arvostamme. Nyt on aika nähdä suurten muuttoaaltojen aikaansaama rakennuskanta uudessa valossa.

Kirjoittaja on Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn pääsihteeri.

Haku