Anna-Helena Saariaho

Mielettömästä suorittamisesta kohti mielekästä työtä ja hyvinvointia

ELÄMME aivotyön aikakautta. Yhä suurempi osa työstä tehdään mielen avulla ja yhä vähemmän kehoa hyödyntäen. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt ovat rajulla vauhdilla kivunneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi yleisimmäksi Kelan sairauspäivärahan maksuperusteeksi. 

USEIN näiden häiriöiden taustatekijänä on krooninen henkinen stressi, joka syntyy aivojen ylikuormittumisesta ja hallinnan tunteen menettämisestä. Tähän voidaan vaikuttaa panostamalla palautumiseen ja kehittämällä elämänhallinnan taitoja. Tämä on tärkeää niin työyhteisössä kuin etätöissäkin. Mielen huoltaminen kannattaa, sillä mieli on mukana kaikessa työssä. Keho ja mieli ovat kokonaisuus, joten henkinen stressi ilmenee myös kehon oireiluina ja sairastumisina. Stressi myös tarttuu yhteisössä. Työhyvinvoinnin haasteena onkin pitää keho, mieli ja työyhteisö hyvinvoivina.

TULEVAISUUDEN aivotyön tulisi olla ”mielityötä”. Mielityö on mielekästä mielen työtä, jossa mieli ja keho voivat hyvin. Mielityössä mieli oppii, kehittyy ja innostuu, mutta myös lepää ja palautuu. Näin mieli kehittyy ja vahvistuu. Mielityössä kehitetään yksilön vahvuuksia, avataan potentiaalia ja lisätään motivaatiota. Mielityön perustana yksilötasolla ovat elämänhallintaan ja itsetuntemukseen pohjautuvat taidot ja valmiudet, kuten itsensä johtaminen, stressinsäätelykyky ja muutoskykyisyys. Mielityössä toteutuvat sosiaalisen kanssakäymisen ja inhimillisyyden taidot, kuten läsnäolo-, vuorovaikutus- ja tunnetaidot sekä luovuus ja intuitio. Näille ihmisyyden arvokkaille taidoille, joita kehittyvä digitalisaatio ja tekoäly eivät kykene korvaamaan, on yhä enemmän tarvetta ja myös resursseja, kun tiedon varastointi ja prosessointi siirtyvät koneille.

JOKAISEN yrityksen ja yhteisön tärkein voimavara on hyvinvoiva, motivoitunut ja osaava ihminen. Mielityötä tekevä työntekijä on tuloksellisempi, juurtuu organisaatioon aineettomien ja ekologisten arvojen (kehitysmahdollisuudet, merkityksellisyys, arvot, yhteisöllisyys, vapaus, hyvinvointi) kautta, sitoutuen organisaation kestävän kukoistuksen, kilpailukykyisyyden ja edelläkävijyyden luomiseen.

OSAAMISPOTENTIAALIN ja elämänhallinnan taitojen kehittäminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy matalalla kynnyksellä ovat osa työhyvinvointia, jota viisas organisaatio toteuttaa pitkäjänteisesti luomalla pysyvän, hyvinvointia rakentavan coaching-kulttuurin osaksi työyhteisöä. Näin syntyy kestävää hyvinvointia, joka säästää resursseja työterveyshuollosta ja esimiestyöstä. Hyvinvoinnin synnyttämästä mielityöstä hyötyvät kaikki.

Kirjoittaja on aivojen hyvinvoinnin ja stressinsäätelyn asiantuntija.