Alexander Törnroth

Tekoälykokeilu ei pelasta yrityksen toimintaa 

KESKUSTELU tekoälystä on harhaanjohtavaa: otsikkotasolla näemme merkittävää vääristymää keskustelun kallistuessa kuluttajabisnekseen, henkilödataan ja eettisten kysymysten ympärille. Tämä ei ole sattumaa. Kuluttajabisneksessä on nähty paitsi kaupallisesti tähän mennessä menestyneimmät sovellukset – myös karkeimmat väärinkäytökset. Kolikon toinen puoli – tekoälyn käyttö teollisuudessa – on kuitenkin paljon merkittävämpi niin kooltaan kuin potentiaaliltaan, mutta tehokkaampi varastonhallinta tai laadunvalvonta ei yllä otsikoihin, koska ne ovat kaiken kaikkiaan puuduttavan tylsiä kehitys-hankkeita. Kysymys siis kuuluu: laahaako teollisuus perässä vai eikö kehitysaskeleista puhuta? 

SUOMESSA on hieman yli tuhat yritystä, jotka kehittävät ja hyödyntävät tekoälyä. Se vastaa noin 2,4 prosentin osuutta kaikista yli viiden hengen yrityksistä. Luku nousee merkittävästi, jos laskuihin otetaan mukaan kaikki, jotka ovat tehneet pienimuotoisia tekoälykokeiluja. Suomalaiset organisaatiot ovat nimittäin yleisellä tasolla erittäin kiinnostuneita tekoälyn mahdollisuuksista, ja maassamme on valloillaan kokeilemisen kulttuuri. Kokeileminen nähdään usein positiivisena asiana, mutta väitän, että lopputulos on päinvastainen. Täten vaadin: lyhytjänteiset tekoälykokeilut tulee lopettaa nyt. 

Suomalaiset organisaatiot ovat nimittäin yleisellä tasolla erittäin kiinnostuneita tekoälyn mahdollisuuksista, ja maassamme on valloillaan kokeilemisen kulttuuri.

JENKKITILASTOJEN mukaan vain joka kymmenes koneoppimisprojekti etenee kokeiluvaihetta pidemmälle eikä ole syytä epäillä, että Suomi olisi tästä poikkeus. Kokeilu on aina kokeilu – tehty valitettavan usein liiketoiminnasta irrallisena, ilman strategista näkökulmaa. Monesti tutkimme tekoälyä irrallisena mahdollisuutena emmekä osana päivittäistä tuotekehitystä ja prosesseja, jolloin kokeilut jäävät vaikutuksiltaan pieniksi. Tekoälyä tulisi katsoa tuotteiden ja prosessien taustalla toimivina teknologioina, ei ratkaisuina. Tekoäly ei pelkkänä lyhytjänteisenä kertakokeiluna mullista, muuta tai pelasta yritystä. 

SUOMALAINEN teollisuus ei ole TKI-satsausten valossa radikaalisti uudistumassa, nykytilaa voisi kuvata ennemmin liukenevaksi status quoksi. Tässä saattaa piillä suuri mahdollisuus tekoälylle. Asteittaiset, hallitut parannukset, kuten tehokkaampi varastohallinta tai laadunvalvonta eivät mullista maailmaa, mutta jatkuvien parannusten vaikutus kasautuu parantaen yrityksen kilpailukykyä. Näistä kehitysaskeleista tuskin jatkossakaan puhutaan, mutta se ei tarkoita, etteikö askeleita oteta. Otsikoihin lentävistä tekoälykokeiluista, joissa kahden viikon kehitystyöllä on saavutettu tietyn prosessin 90-prosenttinen tehokkuuden parantaminen, kannattaa jatkossakin suhtautua skeptisesti. Vanha tilastotieteen nyrkkisääntö pätee varsinkin tekoälyyn liittyvään uutisointiin: mikäli otsikossa on luku, se on mitä luultavammin virheellinen. 

Kirjoittaja on Suomen Tekoälykiihdyttämön vetäjä