Yli miljoona asuntoa ilman toimivaa ilmanvaihtoa

Ilmanvaihdon tulisi olla kiinteä osa korjausrakentamista aina suunnittelusta toteutukseen. Toimiva ilmanvaihto lisää rakennuksen käyttöikää sekä asumismukavuutta. 

^{TEKSTI JA KUVA | LAURA HAMPPULA}

Yli 30 vuotta ilmanvaihdon tuoteratkaisuja tarjonneen Terveysilman myyntipäällikkönä toimiva Markus Mäkinen on seurannut alan kehitystä aitiopaikalta. 

– Ilmanvaihdon vaikutus asumisterveyteen on vihdoin saamassa ansaitsemaansa huomiota. Sisäilmakorjaukset tulisi kuitenkin ottaa vieläkin konkreettisemmin osaksi kiinteistöjen peruskorjausten suunnittelua, sillä Suomessa on yhä yli miljoona asuntoa, joista toimiva ilmanvaihto puuttuu kokonaan, Mäkinen painottaa. 

Viime vuosina saneerausvuoroon tulleessa rakennuskannassa on paljon taloja, joissa ilmanvaihto ei toimi. Etenkin 1970-1980-luvun talojen korvausilman järjestämisestä ei ole huolehdittu asianmukaisesti. 

– Kattavan tuotevalikoiman ansiosta pystymme tarjoamaan ratkaisut kaikenlaisiin kohteisiin. Oli kyse sitten vanhojen venttiilien saneerauksesta tai uuteen läpivientiin asennettavista korvausilmaventtiilistä. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi haluamme tarjota asiantuntevaa palvelua, ja siksi toimintamme perusta on alusta asti ollut tavoitettavuus. Meillä on aito halu vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja haasteisiin. 

Korvausilmaa Käärmetaloon 

Käärmetalo on 1950-luvun asuntorakentamisen tunnetuimpia kokonaisuuksia Helsingissä. Parhaillaan peruskorjauksen alla olevan talon korjauksen ensimmäinen vaihe valmistui viime keväänä. Korjauksen suunnittelusta vastasivat Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Hanke palkittiin arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla vuonna 2019. 

– Peruskorjauksen tarve oli mittava. Talotekniikkaa päädyttiin uusimaan monilta osin. Mittavista uudistuksista huolimatta Käärmetalon ilmanvaihto päädyttiin suunnittelemaan painovoimaisena, sillä täysin koneellisen ilmanvaihdon katsottiin olevan liian haasteellista toteuttaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon nähtiin myös säästävän energia- ja huoltokustannuksissa sekä ehkäisevän sisäilmaongelmien syntymistä, kertoo peruskorjauksen pääsuunnittelija Mona Schalin. 

Asuntojen ilmanvaihto oli kuitenkin puutteellista, sillä alkuperäiset korvausilmakanavat oli suljettu. Ilmanvaihto toteutettiin kunnostamalla poistohormit ja asentamalla asuntoihin puuttuvat korvausilmaventtiilit. Korvausilmaventtiileiksi valittiin termostaattiset Velco-venttiilit, jotka asennettiin asuntojen oleskelutiloihin. 

– Kun korvausilmaventtiilit säätyvät itse ulkolämpötilan mukaan, vältytään käyttäjävirheiltä, kuten venttiilien sulkemiselta. Termostaatilla varustetut venttiilit ovat tässä suhteessa turvallisempi valinta, Schalin linjaa. 

Suodatin pysäyttää epäpuhtaudet 

Velco-korvausilmaventtiili sisältää vahatermostaatin, jonka ansioista kylmällä ilmalla venttiilin avaus kiertyy pienemmälle ja lämpimällä suuremmalle. Lämpölaajenemiseen perustuva, tekniikaltaan yksinkertainen venttiilimalli on huoltovapaa ja vaivaton ratkaisu. Käärmetalon ilmanvaihdon saneeraus toteutettiin Velco VLK -sarjan venttiilikokonaisuuksilla, jotka venttiileiden lisäksi sisältävät VTT:n testaamat, korkean vaimennustason takaavat äänenvaimentimet sekä F-7-luokan Filtrete-suodattimet. Filtreten teho perustuu sen kuiduissa olevaan staattiseen sähkövaraukseen, joka vetää pienetkin hiukkaset puoleensa kuin magneetti. Filtrete estää epäpuhtauksien kuten katupölyn ja allergeenien pääsyn sisätiloihin, sekä suodattaa tehokkaasti terveydelle kaikkein haitallisimpia pienhiukkasia.