Yksilölliset tarinat ovat osa kansainvälisyyttä

Jokaisen muuton takana on oma tarinansa. Muuttajien taustat huomioimalla voimme oppia ymmärtämään paremmin kansainvälisyyttä.

TEKSTI SAANA LEHTINEN | kuva SUVI LAINE

Polarisoitunut keskustelu maahanmuutosta on käynyt Suomessa kuumana jo pitkään. Maailmanhistoriaan peilaten tällä hetkellä elämämme ajanjakso on poikkeuksellinen, mutta eri syystä kuin usein kuvittelemme. Entistä kansainvälisempää maailmaa ja erityisesti sen uhkakuvia painottavan puheen keskellä on helppo unohtaa, että ihmiset ovat liikkuneet paikasta toiseen aina. Muuttoliikkeiden sijasta uutta on liikkumisen sääntely ja rajoittaminen, sillä sen historia ulottuu vasta muutaman vuosisadan taakse.

Liikkuminen on ihmislajin ominaispiirre, joka näkyy yhtä lailla Suomen historiassa kuin nykyhetkessäkin. Muuttoliikkeitä tutkivassa ja dokumentoivassa Siirtolaisuusinstituutissa tiedetään, että Suomeen on muutettu ja muutetaan lukuisista eri syistä. Tavallisimmin Suomi valikoituu uudeksi kotimaaksi perheen ja rakkauden sekä työn vuoksi, mutta myös opinnot, paluumuutto ja sodan luoma pakko tuovat Suomeen uusia asukkaita.

Myös suomalaisten liikkuminen maan rajojen sisäpuolella ja niiden ulkopuolelle on Siirtolaisuusinstituutin kiinnostuksen kohteena. Näiden sekä vapaaehtoisten että pakon sanelemien muuttoliikkeiden, kuten Amerikan siirtolaisuuden ja Karjalan evakkojen, vaikutus on olennainen osa monien sukujen tarinaa. Miten voisimme hyödyntää omaa historiaamme ymmärtääksemme paremmin liikkumisen moninaisia syitä ja kansainvälisyyttä?

Osaaminen ei katso taustaa 

Pakolaisten lisäksi suomalaisessa keskustelussa toistuu puhe työperäisestä maahanmuutosta ja tarpeesta houkutella maahan kansainvälisiä huippuosaajia. Kansainvälisyydestä keskustellessa katse kääntyy usein korkeasti koulutettuihin asiantuntijoihin, joita havitellaan tavallisesti läheltä: Euroopasta ja meille tutuista kulttuureista.

Mustavalkoiset lokeroinnit ja oletukset jättävät varjoonsa sen tosiasian, ettei osaaminen määrity maahantulon syyn perusteella. Moni pakolaistaustainen on kouluttautunut kotimaassaan korkealle ja jokaisella muuttajalla on hallussaan arvokasta osaamista kielitaidosta aina kansainvälisiin verkostoihin saakka. Kun näemme ihmiset keinotekoisten ryhmittelyjen sijasta yksilöinä, voimme samalla nähdä myös suuren määrän meiltä aiemmin piiloon jäänyttä osaamista. 

Vastuuta omasta asenteesta

Kansainvälisemmässä ja kansainvälisyyttä tarvitsevassa Suomessa on tärkeää pohtia keinoja, joiden avulla jokainen muuttaja voi löytää oman tapansa olla ja pysyä mukana yhteiskunnassa. Hitaiden lupakäytäntöjen sujuvoittaminen ja esteiden purkaminen esimerkiksi perheen yhdistämisen osalta paitsi nopeuttaa kotoutumista, myös lisää todennäköisyyttä sille, että muuttajasta tulee vierailijan sijasta osa väestöä.

Onnistuneeseen kotoutumiseen tarvitaan rakenteiden uudistamisen lisäksi vastaanottavaisempia asenteita. Vastuu uuden omaksumisesta ja oman paikan löytämisestä ei ole ainoastaan tulijoilla – meidän kaikkien on uskallettava muuttua.

Pian 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä, Turussa, Seinäjoella ja Vaasassa sijaitseva Siirtolaisuusinstituutti on keskittynyt tutkimaan muuttoliikkeitä ja niiden vaikutuksia. Instituutti ylläpitää arkistokokoelmaa ja alan erikoiskirjastoa sekä Siirtolaisrekisteriä, joka kokoaa yhteen 1900-luvun alussa ulkomaille muuttaneiden satojen tuhansien suomalaisten tiedot.