Yhteistyötä yli rajojen

Pandemia-aika on piirtänyt tiukan rajan Suomen ja Venäjän väliin. Kun matkailu naapurimaasta toiseen on käytännössä jäissä, kulttuuriyhteistyönkin voisi kuvitella kärsineen. Suomi-Venäjä-seurassa on päästy todistamaan, että korkealaatuista yhteistyötä voidaan kuitenkin tehdä pandemiasta huolimatta. 

– Meidän tehtävämme suomalaisen ja venäläisen kulttuurin sillanrakentajana on korostunut entisestään. Olemme pystyneet järjestämään verkossa todella mielenkiintoisia ja laadukkaita kulttuuritapaamisia, ja samalla olemme voineet murtaa myyttejä siitä, että tällaisissa asioissa olisi hyvä tavata aina kasvokkain. Uskon, että verkossa järjestettävät kohtaamiset ovat tulleet jäädäkseen, kertoo Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Niina Sinkko. 

Seuran toiminta on mullistunut tosin pandemia-aikana muutenkin. Tänä vuonna Katajanokan Kanavarantaan avattu Kulttuuritila Albatross on tuonut suomalais-venäläisen yhteistyön keskelle kaupunkia, kaikkien ulottuville. 

– Muokkasimme toimistotilastamme avoimen toiminnan tilan, jossa toimii esimerkiksi pieni galleria. Tilassa voimme myös järjestää pienimuotoista kulttuuritoimintaa kaikille aiheesta kiinnostuneille. 

Albatrossissa pääsee nauttimaan monimuotoisista kohtaamisista, kuten valokuvaaja Meeri Koutaniemen Matka Marien maalle -nimeä kantavasta näyttelystä, runo- ja musiikki-illoista sekä Venäjän eri kansojen perinneruokia ja perinnekäsitöitä esittelevistä markkinoista.

– Suomalais-ugrilainen yhteistyö on yksi tärkeä osa seuran toimintaa. Yhteistyössä korostuu usein se, että kansat asuvat kaukana toisistaan, ja se, että Venäjä on pinta-alaltaan muutenkin todella suuri maa. Nyt olemme pystyneet toteuttamaan tapahtumia sekä pienimuotoisesti keskellä Helsinkiä että striimaten verkossa. Näin olemme päässeet tavoittamaan suuremman yleisön kuin aiemmin. 

KULTTUURITILA TARJOAA ikkunan naapurimaahan.

Kansainväliset projektit

Kansalaistoimijoiden tila toimia on kiristynyt Venäjällä viime vuosina entisestään. Naapurimaan yhteiskunnallinen kehitys näkyy vääjäämättä myös Suomi-Venäjä-seuran toiminnassa. Sinkon mukaan kulttuurien väliselle yhteistyölle onkin siksi entistä enemmän tarvetta.

– Venäläiset uskaltautuvat aiempaa harvemmin mukaan kansainvälisiin projekteihin, eikä Venäjä näyttäydy suomalaisillekaan helppona vaihtoehtona. Pystymme silti tarjoamaan tilaa monivivahteiselle keskustelulle ja yhteistyölle.

Hän huomauttaa, että venäläisille kulttuurialan toimijoille, kuten taiteilijoille, kirjailijoille ja esimerkiksi dokumenttiohjaajille on todella tärkeää päästä kosketuksiin eurooppalaisten kanssa. 

– Yhteistyön hiipuminen on pyrittävä estämään, Sinkko toteaa. 

Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Petri Honkonen jakaa huolen tilanteen kehityksestä. 

– Tehtävänämme on luovia välissä objektiivisesti, totuutta muuntelematta. Korona on ollut haaste muutenkin, kun emme ole päässeet liikkumaan rajan yli.