Yhteistyötä kuntarajojen yli

Kaakkois-Suomessa osataan tehdä hedelmällistä yhteistyötä. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen keskeisistä toimijoista on rakennettu verkosto, joka innostaa ja opastaa nuoria yrittäjyyden pariin.

_{TEKSTI | EIJA ANTTILA KUVA | KATIA HIMANEN}

Kaakossa käydään polemiikkia esimerkiksi siitä, pitäisikö itärata vetää rantaa pitkin Kotkan ja Haminan kautta vai Kouvolan kautta. Lääkärihelikopterinkin oikeasta paikasta kaakonkulmalla väännetään. 

Nuorten yrittäjyyskasvatuksessa sen sijaan vedetään vahvasti yhtä köyttä ja tehdään yhteistyötä paitsi yli oppilaitos- ja kuntarajojen myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan välisen maakuntarajan yli.

– Paikalliset yritykset ja yrittäjäjärjestöt ovat olleet yhteistyössä tiiviisti mukana. Ylimaakunnallinen, laaja ja aito yhteistyö sekä verkostoituminen on ainutlaatuista, iloitsee projektipäällikkö Maarit Koverola Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiöstä Cursor Oy:stä.

Parempi ilmapiiri

Tällä hetkellä seudulla jo pitkään jatkunutta yrittäjyyskasvatusyhteistyötä tehdään Up Action – Silta tulevaisuuden yrittäjyyteen -hankkeessa. Maaliskuun lopussa päättyvän hankeen yleistavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyystaitoja. Vuonna 2014 laaditun Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian mukaisesti yrittäjyyttä pyritään lisäämään Kaakkois-Suomessa, mutta myös kohentamaan alueen yleistä yrittäjyysilmapiiriä. 

Hankkeesta vastaavat projektipäälliköt arvelevat, että oppilaitosten hyvän yhteistyön yksi mahdollistaja on ollut se, että hankkeen pääyhteistyökumppani ja hallinnollinen vastaava on ollut nimenomaan Kotkan-Haminan seudun elinkeinoyhtiö eikä yksi mukana olevista oppilaitoksista.

– Cursor kohtelee kaikkia mukana olevia kouluja ja muita toimijoita tasapuolisesti, toteaa projektipäällikkö Hilkka Huisko Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta.

Yhteisiä kokeiluja

Keskeistä on ollut, että oppilaitokset ammattiopistoista korkeakouluihin ovat tehneet yrittäjyyden oppimisympäristökokeiluja ja järjestäneet erilaisia yrittäjyystapahtumia.

– Ennakkoluulottomat kokeilut ja se, että nuoret ovat lähteneet niihin rohkeasti ja innostuneesti mukaan, onkin ollut hankkeen kenties parasta antia, kertoo projektipäällikkö Antti Hieta Kouvolan seudun ammattiopistosta.

Up Action -hankkeen aikana nuoret ovat tutustuneet yrittämisen maailmaan muun muassa NY 24 h -leireillä, joissa he ovat ratkoneet yritysten antamia tehtäviä. Leirejä on rakennettu myös eri teemojen, kuten kiertotalouden, ympärille.

Merkittävä oppimisympäristö nuorille on osallistuminen Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan, jossa opiskelijat perus- ja toiselta asteelta sekä korkeakouluista perustavat oikealla rahalla toimivan NY-yrityksen, jota he pyörittävät vuoden verran.

Ohjelma on teoriaa ja käytäntöä yhdistävä työkalu yrittäjyys- ja työelämätaitojen sekä asenteen oppimiseen. Osana Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa ovat Uskalla yrittää -kilpailut.

Monia oppimisympäristöjä

Yksi tärkeä yrittäjyyden oppimisen muoto on osuuskunnat, joita toimii useita Saimaan ammattiopistossa.Osuuskunta saatiin hankkeen myötä pystyyn myös Kouvolan seudun ammattiopistossa.

– Osuuskunnassa on matala kynnys tutustua yrittämiseen, mutta kuitenkin se on ihan oikeaa yrittäjämäistä toimintaa, toteaa projektipäällikkö Päivi Ovaska Saimaan ammattiopistosta.

Esimerkkejä oppimisympäristökokeilusta ja hankkeen mahdollistamasta toiminnasta ovat muun muassa LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattiopiston opiskelijoiden yhdessä järjestämä Saimaa Clutch -E-urheilutapahtuma yläkouluikäisille nuorille Kauppakeskus IsoKristiinassa Lappeenrannassa. 

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa on lisäksi järjestetty yrittäjyysfestareita, popup- ja startup-kokeiluja. Etelä-Kymenlaakson toisen asteen opiskelijoille on myös järjestetty Startup High School -verkkokursseja paikallisella twistillä.

Opetushenkilöstölle on sen sijaan järjestetty yrittäjyyskasvatuskoulutuksia ja kolme yrittäjyyskasvatusfoorumia, jotka ovat olleet suosittuja.