Voiko onnistumisen olosuhteet mitata?

Henkilöstöanalytiikka nousee raketin lailla talouslukujen rinnalle ja organisaatioiden johtamisprosesseihin. Siksi tätä dataa täytyy saada riittävällä frekvenssillä ja automaattisesti.

^{TEKSTI | OUTI RANTALA   KUVA | JOONA RAEVUORI}

Vuosi 2022 on ollut henkilöstöanalyytiikan nousukiitoa. Henkilöstöanalytiikkaan ja mittauksiin erikoistuneen digitaalisen ohjelmistoyrityksen Kiva Workin toimitusjohtaja Ross Lantean mukaan kysynnän kasvusuhdanne jatkuu myös tulevina vuosina.

– Olemme luoneet uudenlaisen digitaalisen palvelun, jossa henkilöstöanalytiikka tuodaan osaksi liiketoimintaa ja johtamisen prosesseja. Perinteisten henkilöstökyselyiden sijaan tällä kehittyneellä työkalulla voidaan selvittää, millaiset onnistumisen olosuhteet yrityksellä ja sen tiimeillä on, ennakoida vaihtuvuutta, ymmärtää henkilöstön tilannetta tiimi- ja yksilötasolla asti sekä tuoda tämä tieto osaksi ennakointia, tiedolla johtamista ja päätöksentekoa, kertoo Lantea ja jatkaa:

– Systemaattinen mittaaminen sopivalla frekvenssillä on erittäin tärkeää, sillä monesti ongelmat  huomataan liian myöhään ja ne ehtivät eskaloitua. Riittävän reaaliaikaisella mittaamisella päästään nopeasti käsiksi ongelmien syihin, jotka pahimmillaan saavat työntekijät harkitsemaan irtisanoutumista. 

Osakas ja työelämän asiantuntija Kati Stenius toteaa, että on ollut mahtava seurata henkilöstöhallinnon matkaa kohti datavetoisuutta. 

– HR-toimintojen kehitystä ja sen vaikuttavuutta on mahdollista mitata ja todentaa, ja siten toimenpiteiden tuomaa liiketoiminnan vaikutusta voidaan seurata. Tätä tarvitaan yritysten siirtyessä tiedolla johtamiseen. 

On tärkeää tunnistaa asioita niin liiketoiminnoittain, toimipiste-, tiimi- kuin yksilötasollakin, jotta niihin voidaan puuttua ja ohjata kehitystoimenpiteitä tarkasti ja tuloksekkaasti oikeisiin kohtiin. 

– Tällöin pystymme myös pureutumaan tuottavuuteen, esimerkiksi henkilöstön sitoutumisen, motivaation ja työn kuormittavuuden seuraamiseen. Mittaustuloksissa nähdään syitä ja seurauksia, jolloin voidaan ehkäistä sairauspoissaoloja, ennakoida vaihtuvuutta tai muita vaikuttavia tekijöitä, Stenius listaa.

Yrityksissä henkilöstökyselyitä pidetään tärkeinä, mutta kyselyiden prosessi toteutetaan organisaatioissa usein niin, että ne ovat työläitä sekä vastaajille että HR:lle. 

– Lisäksi kehityskohteiden tunnistaminen tuloksista on usein monen kiven alla, joka saa organisaation pidättäytymään kerran vuodessa toteutettavista kyselyistä. Tässä menetetään ketterä kyky reagoida ennakoivasti ja ratkaista ongelmat ennen kuin niistä tulee suurempia haasteita, jotka ovat suorassa yhteydessä liiketoimintaan ja kannattavuuteen, Lantea perustelee. 

– Koronapandemian myötä etätöihin siirtyminen on muuttanut johtamista valtavasti. Se on haastavampaa ja vaatii esihenkilöiltä enemmän niin taitoja kuin myös kosketuspintaa tässä hybridi- ja etämallissa. Arkipäivän kanssakäyminen, keskustelut ja useasti myös johdon tuen sekä avun saatavuus voi olla hyvin erilaista. Nyt johdolla on riski menettää kosketuspinta ja ymmärrys henkilöstöön ja sen hyvinvointiin, Stenius kuvailee.

Hän pitää juuri nyt henkilöstön sitouttamista ja kuuntelemista tärkeänä, jotta voidaan vahvistaa olosuhteita, joissa yksilöt ja tiimit voivat yltää parhaaseen joka päivä.

– Harva yritys on vielä kerännyt reaaliaikaista henkilöstöanalytiikkaa. Perinteisesti on seurattu vuositasolla muun muassa sairauspoissaoloja tai vaihtuvuutta, mutta nämä ovat aina historiallisia lukuja.

Hyvien asioiden kopiointia

Stenius haluaa kiinnittää huomiota siihen, millaiset olosuhteet voivat luoda pohjaa onnistumiselle ja millaisissa olosuhteissa taas on riski epäonnistumiseen. 

– Kaikessa mittaamisessa on myös se hyvä, että voidaan kopioida tekemistä sieltä, missä on onnistumisia. On paljon helpompi kopioida hyviä asioita kuin korjata huonoja. Tämän vuoksi henkilöstöanalytiikan tuoma ymmärrys on korvaamatonta jokaiselle organisaatiolle. 

Kiva Work on laatinut kotisivuilleen ladattavan oppaan työyhteisön onnistumisen olosuhteista ja suunnitellut ilmaisen tuetun kokeilujakson. Ketterä työkalu on käyttöönottovalmis 30 minuutissa.

– Useasti organisaatiot haluavat nähdä ratkaisumme istuvuuden toimintaansa, mikä täytyy mahdollistaa heille. On ollut ilo nähdä, miten yli 90% kokeilleista organisaatioista ovat huomanneet jo ensimmäisellä mittauksella ratkaisumme tuoman arvon niin henkilöstölle kuin myös liiketoiminnalle aina prosessien näkökulmasta rahalliseen säästöön, Stenius kertoo.