Virkeä olotila johtaa parempiin päätöksiin

Terveystalon matkailuklinikan lääkäri Niklas Lindbladin mukaan jet lag syntyy, kun lennetään pitkiä matkoja itä-länsisuunnassa. Jo kolmen tunnin aikaero synnyttää jet lagin oireita, ja aikaeron kasvaessa oireet pahenevat. Itään matkattaessa oireet ovat yleensä pahempia kuin lennettäessä länteen. 

Jet lagille tyypillisiä oireita ovat muun muassa väsymys, katkonainen yöuni, huonovointisuus, päänsärky, huimaus, vatsavaivat sekä fyysisen ja psyykkisen suorituskyvyn heikkeneminen.

– Erityisesti henkisellä suorituskyvyllä on merkittävä rooli liikematkoilla. Kun jet lag on päällä, keskittyminen on vaikeaa ja päätöksentekokyky huono. Olotila muistuttaa kevyttä humalaa. Silloin ei ole kokouksessa parhaimmillaan ja tulee tehtyä huonoja sopimuksia, Lindblad toteaa. 

Jos matka on lyhytkestoinen, kannattaa pyrkiä pitämään oma sisäinen kellonsa Suomen ajassa. Toisin sanoen reissussa toimitaan tutun vuorokausirytmin mukaisesti.

– Esimerkiksi Aasiassa matkaillessa kokoukset kannattaa sopia myöhäiseen iltapäivään, jolloin Suomessa on aamu. Kehomme on silloin virkeimmillään ja suorituskykymme kunnossa, Lindblad kertoo.

Pidemmällä matkalla Suomen vuorokausirytmin ylläpitäminen harvemmin onnistuu. Silloin on tärkeä alkaa valmistautua uuteen vuorokausirytmiin jo kotimaassa.

– Uuteen vuorokausirytmiin voi adaptoitua siirtämällä nukkumaanmenoaikaa tunnin päivässä. On olemassa applikaatioitakin, jotka opastavat unirytmin muuttamisessa. Matkalla jet lagin vaikutuksia voi vähentää syömällä terveellisesti, nauttimalla riittävästi vettä sekä välttämällä alkoholia ja kofeiinia. Nukahtamislääkkeisiin kannattaa suhtautua hieman varauksella, sillä ne voivat nuuduttaa.

Kohde määrittelee tarpeen

Lindblad ja lääketieteellinen asian-tuntija Alexandra Mikhailova lääkeyhtiö GSK:lta muistuttavat matkailijoita hyvän hygienian ja ajan tasalla olevien rokotusten tärkeydestä. Esimerkiksi matkailijoiden yleisimmän vitsauksen, turistiripulin, voi välttää huolellisella käsien pesulla, pullovettä juomalla ja olemalla tarkkana syömisten suhteen. Myös maltillisella käytöksellä voi ehkäistä tapaturmia ja tautien tarttumista.

Henkisellä suorituskyvyllä on merkittävä rooli työmatkoilla. 

Matkailuklinikan lääkäri Niklas Lindblad

Mikhailova ja Lindblad suosittelevat keskustelemaan työterveyshuollon kanssa mahdollisesta tulevasta työmatkasta. Rokotustarpeeseen vaikuttavat matkakohde, matkan ajankohta, työtehtävän luonne sekä henkilökohtainen sairastumisriski.

Suomessa annettavien perusrokotusten lisäksi matkailijan kannattaa ottaa rokotukset ainakin influenssaa sekä hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan. Muilta osin rokotustarve riippuu kohdemaasta. Esimerkiksi monissa Afrikan maissa tarvitaan suojaa keltakuumetta ja meningokokkia vastaan.

Rokotus ennen matkaa

Omista rokotuksista on syytä pitää kirjaa itse, sillä Suomessa ei ole vielä käytössä keskitettyä rokotusrekisteriä. Perusrokotuksista esimerkiksi jäykkäkouristusrokote on uusittava 20 vuoden välein.

– Työterveyslääkäriin tai -hoitajaan kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen matkaa. Monet rokotteet vaativat useamman rokotuskerran ennen kuin suoja syntyy. Rokotustarve on tärkeää selvittää, vaikka matka ei suuntautuisikaan kauas. Esimerkiksi Pohjoismaissa on esiintynyt hepatiitti A:ta ja Baltian maissa sekä hepatiitti A:ta että B:tä. Euroopassa tuhkarokkotartunnat ovat lisääntyneet merkittävästi ja influenssakausikin on meneillään, Mikhailova luettelee.

Suojan saaminen hepatiittia A:ta vastaan vaatii kahta rokotuskertaa ja yhdistelmärokote hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan kolme rokotusta. Riittävän suojan saamiseksi rokotusohjelma on aloitettava mielellään kuukausi ennen matkaa. Täysi rokotussarja tarjoaa pitkäkestoista, jopa elinikäistä suojaa. Influenssarokotteen suoja muodostuu noin kahdessa viikossa.