Viisas kaupunki valjastaa teknologian ihmisten hyväksi

Älykäs kaupunki kukoistaa, kun kaikki ekosysteemin palaset ovat paikoillaan. Sen tietää Espoo, jonka visio kansainvälisestä edellä- kävijäkaupungista ei ole jäänyt sanahelinäksi.

^{TEKSTI | CONTENT HOUSE   KUVA | PATRIK PESONEN}

Espoosta on kehittymässä kansainväliselläkin tasolla ainutlaatuinen älykaupunki, jossa ihmislähtöisyys ei ole jäänyt teknologisen edistyksen jalkoihin – päinvastoin. 

– Älykaupungin rakentamisessa ei ole kyse vain tieteiselokuvien luomista maailmoista, vaan ihmiset ja ympäristön huomioivasta ekosysteemistä, avaavat Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Katja Sjöholm ja VTT:n Sanna Öörni.

”Kaupunki palveluna” on osuva termi kuvaamaan Espoon visiota. Yhteiskehittäminen ei ole paneelikeskusteluihin ilmoittautuneiden, harvojen etuoikeus, vaan jopa kauppareissulla tai metromatkalla tapahtuvaa vuorovaikutusta. 

– Sen sijaan, että lähdetään suin päin ratkomaan ongelmia teknologian avulla, tulisi ensin ymmärtää kaupunkien kipupisteet ja todella syventyä niihin. Kestävä kaupunki on kaikille kestävä, ei vain osalle ihmisistä, Öörni avaa.

Ratkaisevassa roolissa älykkään kaupungin hyvinvoinnin kehittämisessä ovat sen yritykset. Asukkaiden hyvinvointi on tiukasti kytköksissä yritysten elivoimaisuuteen ja uusien, kestävään liiketoimintaan keskittyvien yritysten syntymiseen. 

Usein kehittämisen pullonkaulaksi on muodostunut se, miten tutkimustoiminta ja lukuisten projektien aikana kehitetyt yritysten POC:it (proof of concept) lopulta skaalataan käytäntöön. Miten yrityksiä sitten tuetaan eteenpäin kehittämisessä ja skaalautumisessa?

Innovaatioiden matalan kynnyksen kokeiluympäristönä toimii Espoon, VTT:n ja Aalto-yliopiston yhteinen innovaatioekosysteemi, Smart Otaniemi. Espoossa kehitys-, testaus- ja toimeenpanoalustana toimii koko kaupunki kouluista ja päiväkodeista aina busseihin ja metroasemiin. Kyse ei ole vain projektista tai väliaikaisesta hankkeesta, vaan pysyvien toimintatapojen luomisesta kestävän uudistumisen tueksi.

Hyvät ideat ja mallit kuivuvat kasaan, jos aidon käyttäjän näkökulma tai palaute on puuttunut. Mallissa on valtava potentiaali, sillä sen avulla voidaan lunastaa yrityksille arvolupaus maalista, jossa seisoo lähes valmis tuote ja liiketoimintamalli.

– Pähkinänkuoressa tämä on mahtava mansikkapaikka suomalaisille yrityksille. Kun referensitoteutukset ovat kunnossa, päästään nopeasti kansainvälisen viennin makuun niin Eurooppaan, Amerikkaan kuin Aasiaankin.  

Suomalaisten kansainvälinen kilpailuvaltti on julkisten organisaatioiden ja tutkimuksen joustava yhteistyö, joka mahdollistaa liiketoiminnan, kaupungin ja ihmisten arjen todellisten haasteiden ratkaisemisen elävässä ympäristössä. 

Dataa yhteisillä ehdoilla 

Data on mullistanut kaupunkikehityksen, mutta sen hyödyntämisessä ollaan Euroopassa edelleen pahasti jäljessä: tällä hetkellä jopa 80 prosenttia kerätystä datasta valuu täysin hukkaan. Datalla on kuitenkin valtava rooli resurssiviisauden parantamisessa esimerkiksi rakennusten energiatehokkuudessa.

– Suurien alustajättien keräämän datan hyödyntäminen oli pitkään harmaata aluetta, mutta tietoisuuden lisääntymisen myötä datan käytön eettisyys on noussut laajaan keskusteluun. Pelisääntöjä kaivataan myös digitaaliseen maailmaan, peräänkuuluttaa Sjöholm.

Espoossa datan hyödyntäminen ja eettiset arvot kulkevat vahvasti käsikädessä. Kerätyn tiedon avulla tähdätään ihmisten elämää parantavien ratkaisujen kehittämiseen sekä kestävän liiketoiminnan – ja sen kautta uusien työpaikkojen – syntymiseen. Tässäkin keskiöön nousee pysyvyys ja jatkuvuus: yksittäisten, pistemäisten ratkaisujen sijaan on kehitettävä ekosysteemejä, jotka sidotaan datan avulla yhteen. 

Asukkaiden hyvinvointi on kytköksissä kaupungin yritysten elinvoimaan.

Espoon, Helsingin, Oulun ja Turun Omadata hankkeessa oli kyse siitä, miten OmaDatan käytön luvittaminen voitaisiin järjestää eettisesti eli läpinäkyvästi ja turvallisesti kaikkia sidosryhmiä palvelevalla tavalla.

– Ihminen on aina keskiössä. On voitava luottaa, että datan keruulla halutaan aidosti lisätä hyvinvointia.

Maaseutu tulee kaupunkiin

Korona-aika on nostattanut muuttoliikennettä kaupungista maaseudun rauhaan. Espoo tähtää siihen, että maaseudun mahdollisuudet voi saavuttaa myös kaupungissa – jopa maaseutua tehokkaammin. 

Tähän Öörni viittaa termillä ”Smart villages”, yhteisöllisiä kyliä kaupungin sisällä.Vaikka kaupunkeja pidetään päästöjen aiheuttajina, voivat ne digitalisaation avulla toimia myös niiden vähentäjinä. 

– Älykäs kaupunki tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia kiertotalouden toteuttamiseen. Oli ratkaisu sitten juuresten kasvattamista omalla katolla tai vaatteiden ompelua kotistudiolla. Yhteisö pääsee nauttimaan lähellä tuotetuista palveluista, ja tuottaja kehittää yhteisöllistä ja kestävää liiketoimintaa, Öörni valaisee.

Teknologia on renki, ei isäntä

Suomen tavoite on, että vuonna 2030 liikenteessä on 700 000 ladattavaa henkilöautoa, joista vähintään puolet tulisi olla täyssähköautoja. 

Smart Otaniemessä työstetään kunnianhimoista visiota kytkeä sähköautoilu energiaverkostoon. Tarvittava teknologia on jo olemassa, mutta liikkeelle laittava voima on saada ihmiset sekä rakastamaan sähköautoja että osallistumaan sähköisen liikenteen kehittämiseen. Osallistamisen ohella pitää madaltaa sähköautoilun aloittamisen kynnystä esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla.

– Digitalisaatiossa on kyse toimintakulttuurin muutoksesta. Teknologialla ei tehdä mitään, jos ihmiset eivät osaa käyttää sitä ja hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia. 

Sjöholm ja Öörni kiteyttävät tärkeimmän: maailmaa uhkaavat haasteet on ratkaistava nyt.