Vihreä siirtymä vaatii toimivia sähköverkkoja

Teollisuusyritykset muokkaavat kiivaasti tuotantoprosessejaan päästöttömämmiksi. Muutos tukeutuu pitkälti uusiutuvaan sähköenergiaan, mikä voi tarkoittaa mittavia investointeja.

_{TEKSTI | TIMO SORMUNEN KUVA | AURORA INFRASTRUCTURE}

Oman toiminnan mahdollisimman pienestä hiilijalanjäljestä ja energiatehokkuudesta on tullut teollisuusyrityksille alati tärkeämpi kilpailuvaltti, jopa elinehto. Sen myötä ne ovat alkaneet panostamaan entistä määrätietoisemmin puhtaampiin ja resurssitehokkaampiin tuotantoprosesseihin. Samalla pyritään irtaantumaan fossiilisista energianlähteistä.

Käytännössä nämä puhtaammat prosessit lisäävät yritysten riippuvuutta sähköstä. Uudistusten keskellä saatetaankin havahtua siihen, ettei tehdasalueelle ja tuotantotiloihin aikanaan rakennettu sähköinfrastruktuuri riitä kasvavan kulutuksen tarpeisiin. Myös liittymistapa kanta- tai jakeluverkkoon voi mennä uusiksi.

Monissa tapauksissa verkko voi myös olla elinkaarensa ja käyttöikänsä päässä – varsinkin jos se on perua esimerkiksi 1970-luvulta.

Investointikulut voivat yllättää

Edellä kuvatut tilanteet ovat tulleet tutuiksi myös Aurora Infrastructuren toimitusjohtajalle Tony Lindroosille. Pahimmillaan sähköverkkoon liittyvät investointitarpeet ovat voineet jäädä kokonaan miettimättä ja kartoittamatta.

Palvelu antaa mahdollisuuden keskittyä oman liiketoiminnan kehittämiseen.

– Yritys on saattanut panostaa todella mittavasti puhtaamman ja tehokkaamman tuotantoprosessin edistämiseen. Se saadaan kuitenkin käyttöön vasta sitten, kun myös yrityksen sähköinfra on laitettu uusiksi ja huomioitu mahdolliset rakenteelliset parannustarpeet häiriöiden minimoimiseksi. Isommassa tuotantolaitoksessa se tarkoittaa helposti kymmenien miljoonien investointeja ydinliiketoimintaa palveleviin laitteisiin.

Kumppanuutta kellon ympäri

Haasteena on usein myös se, ettei kenelläkään välttämättä ole kokonaiskuvaa ja samalla vastuuta verkon tilasta. 

– Joillakin tuotantolinjoilla on voitu vuosien varrella tehdä yksittäisiä parannuksia, toisilla taas ei. Lisäksi oma valvonta- ja huoltohenkilöstö on typistetty minimiin ja huolto- ja korjauspalvelukumppanit hoitavat pieniä palasia kokonaisuudesta, Lindroos listailee.

Sekin kannattaa huomata, etteivät investoinnit aina onnistu halutussa aikataulussa.

– Vaativan teollisuussähköistyksen osaajia on Suomessa niukasti, Lindroos lisää.  

Auroran kumppanuusmallissa asiakasyrityksen koko sähköverkko siirtyy yhteistyökumppanin vastuulle ja omistukseen. Sopimuksen myötä Aurora vastaa verkon kehittämisestä, tarvittavista investoinneista, ylläpidosta ja operoinnista 24/7-periaatteella.

Yhtiön suurimmat asiakkaat ovat kotimaisen teollisuuden raskassarjalaisia, kuten muun muassa Nesteen, Borealiksen ja Outokummun kaltaisia toimijoita.

– Asiakkaille tällainen kokonaispalvelu tarkoittaa entistä varmempaa sähkönjakelua, puhtaampia ja häiriöttömämpiä tuotantoprosesseja, kulujen selkiytymistä sekä mahdollisuutta keskittyä oman ydinliiketoiminnan kehittämiseen. Siihen eivät kiinteistön tai tehdasalueen sisäiset sähköverkot tai liittymisjohdot enää tänä päivänä kuulu, Lindroos muistuttaa.