Vihreä siirtymä edellyttää investointeja sähköverkkoihin

Oman toiminnan mahdollisimman pienestä hiilijalanjäljestä ja energiatehokkuudesta on tullut teollisuusyrityksille alati tärkeämpi kilpailuvaltti, jopa elinehto. Sen myötä teollisuusyritykset ovat alkaneet panostamaan entistä määrätietoisemmin puhtaampiin ja resurssitehokkaampiin tuotantoprosesseihin. Samalla yritykset pyrkivät irtaantumaan fossiilisista energianlähteistä.

Käytännössä nämä puhtaammat prosessit lisäävät kuitenkin yritysten riippuvuutta sähköstä. Uudistusten keskellä yrityksissä saatetaankin havahtua siihen, ettei tehdasalueelle ja tuotantotiloihin aikanaan rakennettu sähköinfrastruktuuri välttämättä riitäkään kasvavan kulutuksen tarpeisiin. Samalla myös liittymistapa kanta- tai jakeluverkkoon voi mennä uusiksi.

Monissa tapauksissa sähköverkko voi myös olla elinkaarensa ja käyttöikänsä päässä – varsinkin jos verkko sattuu olemaan perua esimerkiksi 1970-luvulta.

Investointikulut saattavat yllättää monet yritykset

Edellä kuvatut tilanteet ovat tulleet tutuiksi myös Tony Lindroosille, Aurora Infrastructuren toimitusjohtajalle. Pahimmillaan sähköverkkoon liittyvät investointitarpeet ovat voineet jäädä täysin miettimättä ja kartoittamatta.

– Yritys on voinut panostaa todella mittavasti puhtaamman ja tehokkaamman tuotantoprosessin edistämiseen. Se saadaan kuitenkin käyttöön vasta sitten, kun myös yrityksen sähköinfra on laitettu uusiksi ja huomioitu mahdolliset rakenteelliset parannustarpeet häiriöiden minimoimiseksi. Isommassa tuotantolaitoksessa se tarkoittaa helposti kymmenien miljoonien investointeja ydinliiketoimintaa palveleviin laitteisiin.

Puhtaampi tuotantoprosessionnistuu vasta, kun sähköinfra on uusittu.

Aurora Infrastructuren toimitusjohtaja Tony Lindroos

Haasteena on usein myös se, ettei kenelläkään välttämättä ole kokonaiskuvaa ja samalla vastuuta verkon tilasta. 

– Joillakin tuotantolinjoilla on voitu vuosien varrella tehdä yksittäisiä parannuksia, toisilla taas ei. Lisäksi oma valvonta- ja huoltohenkilöstö on typistetty minimiin ja huolto- sekä korjauspalvelukumppanit hoitavat pieniä palasia kokonaisuudesta, Lindroos listailee.

Sekin kannattaa huomata, etteivät investoinnit aina onnistu halutussa aikataulussa.

– Vaativan teollisuussähköistyksen osaajia on tällä hetkellä Suomessa vain niukasti.

Kumppanuutta kellon ympäri

Auroran omassa kumppanuusmallissa asiakasyrityksen koko sähköverkko siirtyy yhteistyökumppanin vastuulle ja omistukseen. Sopimuksen myötä Aurora vastaa verkon kehittämisestä, tarvittavista investoinneista, ylläpidosta ja operoinnista 24/7-periaatteella.

Yhtiön suurimmat asiakkaat ovat kotimaisen teollisuuden raskassarjalaisia, kuten muun muassa Nesteen, Borealiksen ja Outokummun kaltaisia toimijoita.

– Asiakkaille tällainen kokonaispalvelu tarkoittaa entistä varmempaa sähkönjakelua, puhtaampia ja häiriöttömämpiä tuotantoprosesseja, kulujen selkiytymistä sekä mahdollisuutta keskittyä oman ydinliiketoiminnan kehittämiseen. Siihen eivät kiinteistön tai tehdasalueen sisäiset sähköverkot tai liittymisjohdot enää tänä päivänä kuulu, Lindroos muistuttaa.

---

Tukea matkalle kohti vihreää teollisuutta

AURORA INFRASTRUCTURE on suomalainen teollisuuden sähköverkkokumppani, joka tukee asiakkaitaan matkalla kohti fossiilivapaata ja sähköistyvää tuotantoa. 

Pitkäjänteisenä kumppanina Aurora vastaa sähköverkon kehittämisestä, tarvittavista verkkoinvestoinneista sekä verkon ylläpidosta ja operoinnista kokonaisratkaisuna. 

Auroran tarjoamat palveluratkaisut tarkoittavat sen asiakkaille  muun muassa häiriötöntä sähkönjakelua sekä mahdollisuutta kohdentaa asiakasyritysten omat taloudelliset- ja osaamisresurssit ydintoimintojensa kehittämiseen. 

Kun sähköverkot jätetään asiantuntevan kumppanin vastuulle, voivat asiakasyritykset keskittyä entistä paremmin kilpailukykynsä kohentamiseeen.