Vienti kasvaa investoimalla logistiikkaan

Kymenlaakso oli 1800-luvun lopulla suomalaisen hyvinvoinnin kehto. 150 vuotta sitten kotimainen teollisuus otti juuri Kymenlaaksossa ensimmäisiä isoja askeleitaan. Nykyään maakunnan elinehtoja ovat logistiikka, toimiva liikenneinfra sekä sujuvat kuljetusketjut. 

Kouvolan ja HaminaKotkan sataman välinen rata on vilkasliikenteinen tavara- ja henkilöliikenteen rataosuus, jolle ennustetaan liikeennemäärän kasvua noin 20 prosenttilla seuraavan kahden vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa viidestä kuuteen junaa vuorokaudessa lisää. 

Kouvolan ja HaminaKotkan sataman välistä rautatietä on parannettava, jotta Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky säilyy. Junien ohitusalueita tarvitaan lisää, akselipainoa on saatava suuremmaksi ja turvallisuutta paremmaksi. Myös Mussalon Kotolahden ratapihalta puuttuvat viisi raideparia pitäisi rakentaa pikaisesti. 

Nykyisen kaltaisena rataosuus ei selviä lisääntyvästä liikenteestä. Kymenlaakson halki kulkevan valtimon parantaminen ja Suomen suurimman sataman välityskyvystä huolehtiminen ovat koko Suomen asioita. Jos täällä tehtyä tai jalostettua tavaraa ei saada sujuvasti maail-malle, siitä kärsii koko maa. 

– Suomen intresseissä on pitää Kymenlaakson koneisto hyvässä kunnossa, toteaa Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n toimitusjohtaja David Lindström. 

Ratakysymyksessä pallo on heitetty valtiolle, mutta ei Kymenlaaksossakaan tumput suorina ole oltu. Sekä Kouvolan maalogistiikkakeskuksessa että HaminaKotkan satamassa on tehty – ja parhaillaan tehdään – mittavia investointeja logistiikan edellytysten parantamiseksi. 

Logistiikka kehittyy 

Jo nyt Kouvolassa on Pohjois-Euroopan paras maalogistiikkakeskus. Logistiikka-alueen edelleen kehittäminen on yksi Kouvolan strategisista kärkihankkeista. Laajennushankkeen kustannusarvio on yhteensä noin 49 miljoonaa euroa. 

Rautatie- ja maantieterminaalihanke Kouvola RRT tuo uuden konseptin kansainväliseen logistiikkaan: Tehola–Kullasvaara -alueelle rakennetaan eri kuljetusmuotoja yhdistävä intermodaaliterminaali, joka tarjoaa konttiliikenteelle kilpailukykyisen kuljetuskäytävän Aasiasta Pohjois-Eurooppaan raiteilla. 

Koko Suomen asiana on pitää Kymenlaakson koneisto hyvässä kunnossa.

Kouvola RRT synnyttää uusia logistiikan palveluja sekä parantaa alueen yritysten pääsyä markkinoille ja osaksi logistiikkaketjua. Sen tavoitteena on parantaa alan kilpailukykyä ja tehdä Kouvolasta nykyistä merkittävämpi kansainvälinen rahtiliikenteen keskus. 

Kansainväliseltä merkittävyydeltään Kouvola RRT on rinnastettavissa HaminaKotkan satamaan, jossa parhaillaan rakennetaan niin sanottua D-aluetta, jonka myötä satama laajenee länteen. Laajennuksen arvo on yli 30 miljoonaa euroa. 

Laajennuksen myötä Mussalon satamaan syntyy maailmanluokan sellukeskus HaminaKotkan sataman, ahtausyritys Stevecon ja metsäjätti UPM:n yhteistyönä. 

UPM keskittää uuteen terminaaliin Kymin ja Kaukaan sellutehtaiden kaiken meriliikenteen. 

Uusia ulottuvuuksia 

Uutena logistisena ulottuvuutena Kymenlaaksossa on Kouvola-Kiinan-juna, joka kilpailee Puolan ja Saksan Kiina-junien kanssa uudeksi silkkitieksi kutsutun globaalin logistiikan valtareiteistä. 

– Kiinan konttijuna on saavuttamassa tavoittelemamme vuorotiheyden, mutta se vaatii edelleen hyvin paljon työstämistä, kertoo Kouvola Innovation -kehitysyhtiön toimitusjohtaja Martti Husu. 

Pyhtään lentopaikka on puolestaan osoitus pienen kunnan ennakkoluulottomuudesta antaa mahdollisuuksia uusille avauksille. Kehittämisyhtiö Cursor on Pyhtään kunnan kanssa luomassa uutta liiketoimintaa lentävästä drone-robotiikasta sekä autonomisista ajoneuvoista. Pitkän ajan tavoitteena on synnyttää kehitteillä olevan Redstone Aeron lentopaikan yhteyteen drone-osaamiskeskus. 

Rohkeutta ja innovaatioita 

Teollisuuden rakennemuutoksessa Kymenlaakso koki kovia, mutta horjumisesta huolimatta alkuperäinen kivijalka, metsäteollisuus, on pysynyt läpi vuosien vankasti pystyssä. 

– Kymenlaaksossa on aina oltu rohkeita ja valmiita ottamaan riskejä. Täällä ei jämähdetä paikoilleen, toteaa Kymenlaakson liiton vt. aluekehitysjohtaja Riitta Kallström. 

Metsäteollisuusyritykset ovat pysyneet globaalissa muutoksessa mukana ja tehneet merkittäviä investointeja tulevaisuuteen ja myös uusiutuneet innovaatioiden kautta kohti monipuolista biojalostusta. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten lakkautusuhan alta selvinnyt Stora Enson Sunilan tehdas Kotkassa on kehittänyt ligniinistä uuden menestystuotteen. 

Kotkamills puolestaan on kehittänyt täysin kierrätettävän kuppikartongin, jonka maailmanvalloitus on juuri alkamassa. Myös tänä keväänä aloittava BioA-lannoitetehdas Kotkassa panostaa kiertotalouteen käyttämällä raaka-aineena muun muassa metsäteollisuuden jätevesivirtoja. 

Paperex Colombier Oy aloitti viime kesänä päällystämään Pyhtään Stockforsin tehdasmiljöössä papereita ja kartonkeja muovittomilla vesipohjaisilla päällysteillä. Myöskään entinen Ahlströmin tehtaiden alue Kotkassa ei ole muuttunut museoksi teollisuusjätin luovuttua toiminnoistaan. Nykyisin Karhulan teollisuuspuiston nimellä toimivalla alueella vaikuttavat suuret kansainväliset yritykset kuten Sulzer, Andritz ja Ahlstrom-Munksjö. 

Myös perinteinen selluloosan tuotanto voi edelleen hyvin. UPM:n Kuusankosken tehdas lisäsi vastikään kapasiteettiaan noin 300 tuhannella tonnilla yhteensä 870 000 tonniin vuodessa. 

Trendit ovat kääntymässä 

Kymenlaaksossa ollaan sitä mieltä, että myönteinen talouskeskustelu on keskittynyt liiaksi Länsi-Suomeen ja Lappiin. Kymenlaaksossa on tuntunut hiljainen kausi, vaikka maakunta on paljon mainettaan vahvempi ja nimenomaan mahdollisuuksia pullollaan. 

– Trendit ovat kieltämättä olleet kielteiset, mutta ne ovat kääntymässä, Cursorin Lindström vakuuttaa. 

Monet tuottavuutta ja arvonlisäystä osoittavat tilastot osoittavat, että Kymenlaakso ei suinkaan ole maakuntien joukossa peränpitäjä, vaan vähintään hyvää keskitasoa. 

Vuonna 2016 bruttokansantuote oli Kymenlaaksossa 34 431 euroa asukasta kohti. Toki se on viisi tuhatta euroa vähemmän kuin maassa keskimäärin, mutta niin on useimmissa muissakin maakunnissa, koska Uudenmaan ylivoima, 51 714 euroa, nostaa keskiarvon korkealle. 

Jos tilastosta putsataan pääkaupunkiseutu pois, 17 maakunnan keskiarvo laskee noin 33500 euroon, jolloin Kymenlaakso onkin jo keskiarvon yläpuolella. 

Luvassa jätti-investointeja 

Kymenlaakso ei ime Suomen voimia, vaan on sen ponnistava jalka. Alueella on potentiaalia, jonka hyödyntäminen auttaisi koko maata. 

– Elinkeinoelämä luottaa Kymenlaakson tulevaisuuteen. Siitä todisteena on se, että tänne on tulossa miljardiluokan investointeja. Näin ei tapahtuisi, mikäli yhtiöiden omistajat ja johto eivät luottaisi alueen tulevaisuuteen, Lindström sanoo. 

Lindström viittaa muun muassa UPM:n suunnitelmiin rakentaa Mussalon satamaan jättimäinen biojalostamo. Jalostamo olisi toteutuessaan kaikkien aikojen suurin investointi HaminaKotkan satamassa. 

Tämän lisäksi tulevana kesänä katseet kääntyvät Kouvolaan, jossa järjestetään asuntomessut. Kouvolalle tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus. Messuilla käy yleensä 120 000 – 150 000 vierailijaa. 

– Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että kävijöistä suuri osa käyttää koko laajan kaupunkimme palvelutarjontaa, Husu lisää.