Veneretki Kouvolaan käy läpi sulkukanavan ja kalliotunnelin

Kymijoen vesistössä, Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla kulkee Kimolan kanava, joka toimi vuosikymmeniä uittokanavana. Aina rakentamisvuodestaan 1962 vuoteen 2002 asti kanava oli tarkoitettu pelkästään tukinuittoon, ei turisteille tai huviveneilijöille. Elokuussa 2020 tuuli kuitenkin kääntyi: kanava avattiin Päijänteeltä Kouvolaan asti ulottuvana veneilyreittinä. Suositun kanavan kesäkausi alkaa jälleen toukokuussa.

– Tulossa on kanavan ensimmäinen kokonainen kesä ja odotukset ovat korkealla. Syksyllä 2020 tehtiin jopa 800 sulutusta. Veneilijöitä oli runsaasti, samoin kanavaturisteja. Suosio johtui siitä, että kanavaa oli odotettu jo todella pitkään, Kouvolan kaupungin matkailupäällikkö Raija Sierman kertoo.

Kanavia, joissa on sulku, ei suinkaan rakenneta joka vuosi – eikä edes joka vuosikymmen. Kimolan kanavasta erityisen tekee myös Suomen korkeimpiin lukeutuva sulutuskorkeus: 12 metriä. Sulkua seuraa myös 70 metriä pitkä kalliotunneli, joka on Pohjoismaidenkin mittakaavassa ainutlaatuinen.

– Kimolan kanava on ollut mahtava asia veneilijöille. Se yhdistää Kymijoen Päijänteeseen sekä Vesijärven, Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin. Kanava on kokemisen arvoinen kohde myös muille matkailijoille. Näköalatasanteelta on mukava seurata veneitä, kun ne tulevat ja menevät sulkuun. 

Palveluita kanavan varrella

Mitä Kimolan sululla sitten tapahtuu? Kun sulku on kiinni, vene ajaa odotuslaituriin odottamaan sulun avautumista. Ensin paikalle tullut veneilijä nykäisee sulutusnarusta, jolloin sulutus käynnistyy. Kimolan kanavassa on moderni kiinnitysjohde, johon on helppo kiinnittyä. Sulutus vie aikaa noin puoli tuntia. Tapahtuma on yllättävän nopea, vaikka vettä liikkuu hirvittävät määrät – jopa 5000 kuutiometriä kerrallaan.

– Pohjoisesta päin tullessa sulun jälkeen portit avautuvat ja veneet menevät venetunneliin. Tunnelin jälkeen kanava-alue jatkuu Pyhäjärvelle ja siitä eteenpäin kohti Kouvolaa tai toista reittiä pitkin Iittiin. Kanavareitillä on myös kolme siltaa, Hiidensaaren retkisatama ja yksi uusi levähdyspaikka, Oravalan kartano, joka täyttää tänä vuonna 350 vuotta. Siellä on myös vieraslaituri, Sierman mainitsee.  

Kanavan sululta sen eteläiseen päätepisteeseen – Virtakiven vierassatamaan Kouvolassa – on matkaa reilut 20 kilometriä. Muita yleisiä laitureita ei reitin varrella vielä ole, mutta se on tulevaisuutta: sulku- ja kanava-alueen palveluja kehitetään koko ajan. Perillä Virtakivessä veneilijöitä odottaa Virtakiven sauna kahviloineen ja palveluineen. 

– Jos ajatellaan perinteisiä palveluja, Virtakivestä noin kahden kilometrin päässä on Voikkaan keskusta, jossa on lähin ruokakauppa. Kuusankoski on viiden ja Kouvolan keskusta noin 14 kilometrin päässä. Omaa pyörää voi kuljettaa veneessä, ja suunnitteilla on myös vuokrapyörien tuominen Virtakiven vierassatamaan, Sierman paljastaa. 

Kätevästi Kouvolaan

Ai Kouvolassa? Sielläkö se olikin? Moni matkailija häkeltyy oivaltaessaan, että esimerkiksi Tykkimäen huvipuisto, Repoveden kansallispuisto, Suomen vanhin ja suurin puulajipuisto Arboretum Mustila, sekä Unescon maailmanperintökohteeksi listattu Verlan tehdasmuseo sijaitsevat Kouvolassa. Ne ovat myös kaupungin tärkeimmät nähtävyydet. 

Kouvolassa toivotaan, että niin veneilijät kuin ilman venettä saapuvat matkailijat tulisivat tutustumaan kaupunkiin laajemminkin. 

– Nyt vierailu on tehty veneilijöillekin helpoksi. Kesäkuusta elokuulle vierassataman lähettyviltä lähtee päivittäinen bussiyhteys Kouvolan keskustaan. 

Sierman paljastaa, että uusia risteilymahdollisuuksia ja bussi-laiva-reittejä kehitellään vauhdilla.

– Kaikilla ei ole venettä ja haluamme tarjota heillekin mahdollisuuden tutustua alueeseen vettä pitkin. Uusien palvelujen osalta paljon riippuu koronasta ja siitä, miten vilkasta kanavan liikenne tulee olemaan. Uskon, että kiinnostus on tänäkin kesänä runsasta. Ei tällaisia venereittejä avata koko ajan, Sierman painottaa.