Vaurastuminen on opittavissa

Vaurastuminen ei ole rakettitiedettä vaan taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Varapuun Rahataidonvalmentaja Mikko Sjögrenin mukaan vaurastumiseen tarvitaan vain tietoa, motivaatiota ja oikeat toimintatavat. 

_{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN  KUVA | VARAPUU}

Vaurastuminen ei ole rakettitiedettä vaan taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Varapuun Rahataidonvalmentaja Mikko Sjögrenin mukaan vaurastumiseen tarvitaan vain tietoa, motivaatiota ja oikeat toimintatavat. 

Varapuun Rahataidonvalmentaja Mikko Sjögren on kuullut uransa aikana monenmoisia selityksiä vaurastumisen vaikeudesta. Joltain puuttuu osaamista, toiselta rahaa ja kolmannelta aikaa. Sjögren ei moisia sepityksiä kuitenkaan usko. Hänen mielestään kaikki voivat oppia vaurastumaan ja vieläpä kohtuullisen yksinkertaisin konstein. Siksi Sjögren on halunnut tuoda rahataidon valmennuksen kaikkien suomalaisten saataville. 

Sjögren painottaa, että tärkeintä on lähteä liikkeelle tarkastelemalla omia ajattelumallejaan. Rahankäyttöämme nimittäin ohjaavat lapsuudessa vanhemmiltamme ja muilta läheisiltämme oppimamme mallit, jotka joko estävät tai edistävät vaurastumista. Sjögren nimittää näitä rahatarinoiksi. Monesti rahatarina muodostuu mieliimme jo varhaislapsuudessa. Siksi sen tunnistaminen on usein haastavaa. 

Suomalaiset kuluttavat keskimäärin 115 prosenttia siitä, mitä tienaavat. 

Mikko Sjögren

– Rahatarina on nimensä mukaisesti mieliimme painettu tarina rahasta. Sen mukaan toimimme ja käytämme rahaa. Se määrittää millaisia tuloksia saamme taloudellisesti. Monesti noudatamme tarinaa tiedostamatta. Siksi ensimmäinen tehtävä on hoksata sen olemassaolo. Vasta tämän jälkeen voimme ryhtyä päivittämään rahatarinaamme vaurastumista tukevaksi. 

Tiedostamisesta tekoihin 

Kun rahatarinamme on muokkautunut vaurastumista tukevaan suuntaan, on aika tarkastella omia voimavaroja. Vaurastuminen ei onnistu, jos tavoitteet ovat rankasti ristiriidassa taloudellisten, henkisten, fyysisten ja sosiaalisten voimavarojen kanssa. Onkin tärkeää pohtia, voiko voimavaroja muokata tavoitteiden suuntaan. 

– Tulokset tulevat aina tekemisestä ja tuloksen laatu riippuu voimavaroista. Taloudelliset voimavarat paranevat, kun tienaa enemmän kuin kuluttaa. Valitettavasti suomalaiset kuluttavat keskimäärin 115 prosenttia siitä, mitä tienaavat. Jos lähipiiri pursuaa pikavippeilijoitä, sosiaaliset suhteet eivät tue vaurastumista, Sjögren pamauttaa. 

Ihmisen voimavarat ja rahankäyttö ovat pitkälti sidoksissa ajatuksiin ja tunteisiin. Sjögren kertoo pään sisällä pyörivän ajatusmyllymme tuottavan jopa 100 000 ajatusta päivässä. Onkin tärkeää pyrkiä vaikuttamaan siihen, mitkä uskomme todeksi ja mitkä hyväksymme tarkempaan käsittelyyn. Kun opimme suhtautumaan tunteisiin alati muuttuvina olosuhteina, voimme oppia käsittelemään niitä – ja välttämään ylilyönnit rahan kanssa. 

Rahaillasta vaurastumaan 

Varapuu on kehittänyt Rahailta-valmennuksen, joka auttaa osallistujia ravistelemaan luutuneita käsityksiä rahasta. Kolmetuntisen illan aikana pysähdytään omaan rahatarinan äärelle ja pohditaan rahankäyttötottumuksia. Samalla kurkistetaan myös rahajärjestelmään toimintaan sekä mietitään, miten varallisuuden kerryttäminen kannattaisi aloittaa. 

– Jos ajattelemme sijoittavamme ylimääräiset rahat kuun lopussa, liikenee rahaa harvemmin sijoitettavaksi. Säästettävä rahasumma pitäisikin siirtää automaattisesti säästötilille heti kuun alussa. Näin se ei mene vahingossa kulutukseen. Myös rahan siirtämisen sijoituskohteeseen, esimerkiksi rahastoon, voi halutessaan automatisoida. 

Jos Rahaillan opit innostavat vaurastumisen tielle, voi lisäoppia hakea Varapuun jatkokoulutuksista. Sjögren suosittelee kaksipäiväistä Taitavaksi rahan kanssa -koulutusta. Liikkeelle siis kannattaa kuitenkin lähteä Rahaillasta. 

– Lippu rahailtaan maksaa muutaman kympin. Sijoitus maksaa itsensä pian takaisin. Lähikuukausina tarkoituksemme on järjestää Rahaillat ainakin Helsingissä ja Tampereelle. Rahailta on saatavissa myös verkkokoulutuksena. Koulutukseen kannattaa tulla avoimin mielin. Mieli nimittäin toimii kuin laskuvarjo – paremmin silloin, kun se on auki.