Vastuullisuus vaatii näyttöä

On korkea aika siirtyä pinnallisesta yritysvastuusta todelliseen vastuunkantoon. Aitoa ja vaikuttavaa yritysvastuu on etenkin liiketoiminnan ytimessä.
TEKSTI | LIISA JOENSUU KUVA | JUHO LÄNSIHARJU
Yritysvastuu on pitkään ollut ulkokohtaista reagointia sidosryhmien odotuksiin ja keino parantaa yrityksen brändiä. Kestävyys-osio vuosikertomuksessa ja viherpesuhengessä tehdyt markkinointikampanjat eivät ole todellista vastuun kantamista, muistuttaa ORSI-hankkeessa toimiva VTT:n erikoistutkija Matti Pihlajamaa. Hän tähdentää, että vastuullisuus vaatii näyttöä, ja vastuun tulee ohjata koko yritystoimintaa.
– Planeetan kantokyvyn rajat on rikottu moninkertaisesti. Siihen ei auta markkinoinnillinen sanahelinä. Kestävyyskriisiin puree vain konkreettinen vastuunotto. Yritysvastuu on ymmärrettävä aiempaa strategisemmin, ja toimenpiteiden vaikuttavuuden tulee olla mitattavissa. Pitkän tähtäimen kestävyys on saatava yritystoiminnan ytimeen, liiketoimintamalleja määrittäväksi periaatteeksi.
Näkemykset ovat ORSI-hankkeen keskeisiä teemoja. Hanke tuottaa tutkittua tietoa ja välineitä, joiden avulla julkishallinto pystyy ohjaamaan yhteiskuntaa kohti ekohyvinvointivaltiota. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman hankkeen toimijoita ovat Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
– Julkishallinnon tulee lisätä ymmärrystä välttämättömistä muutoksista ja ohjata murrosta. Kun valtio ja kaupungit toimivat vastuullisesti, se heijastuu yrityksiin. Kun julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluja 35 miljardilla eurolla vuosittain, sen tulee vaatia kumppaneiltaan vastuullista toimintaa ja vakuuttavaa näyttöä siitä.
Kokeilevaa kumppanuutta
Asiakkaiden ja yhteistyökumppanien on niin ikään syytä tiedustella, mitä esimerkiksi yrityksen nettisivujen viherhelinä tarkoittaa käytännössä, mitä vaikutuksia sillä on ja miten niitä on mitattu.
Ekologista ja sosiaalista kestävyyttä harjoittavat toimijat pärjäävät Pihlajamaan mukaan tutkitusti hyvin, niin maineensa kuin taloutensa puolesta. Vastuuta ottavaa yritystä arvostetaan, se on haluttu kumppani ja työnantaja.
– Yrityksen rooli yhteiskunnassa vahvistuu, kun sen sidos- ja asiakas-ryhmät tuntevat sen vastuunkantajana. Kun on tiedossa, että kyseisen yrityksen käynnistäessä projektin tai tilatessa raaka-aineita sen päätöksenteossa painavat muutkin kuin eurokriteerit, se saa arvonantoa. Hiilijalanjälkeään vähentävillä yrityksillä on tapana vaikuttaa myös kumppaneihinsa ja asiakkaisiinsa. Niiden päästöt vähentyvät yrityksen ratkaisujen ansioista. Syntyy positiivisia hiilikädenjälkiä ja kasvavan hyvän kierre.
Kestävyysmurros luo mahdollisuuden kokeilevaan kumppanuuteen, joka kannustaa uusiin toimintatapoihin. Se vaatii valmiutta dialogiin valtion, kaupunkien, kolmannen sektorin sekä yritysten kesken.
– Suuren muutoksen aikaansaanti vaatii panostusta, työtuntien käyttämistä ja joskus myös uuden osaamisen hankkimista yritykseen. Vastuullisuus ei saa kuitenkaan jäädä vain alan asiantuntijoille. Sen merkitys on pystyttävä perustelemaan kaikille työntekijöille, ja organisaatiota on ryhdyttävä kehittämään vastuullisuuden pohjalta.