Vastuullisuus houkuttelee kausityövoimaa

Kausityövoima on puutarhatiloilla elinehto. Hedelmä-, marja- ja vihannestiloilla käytetään runsaasti kausityövoimaa vuosittain ja noin 70 prosenttia siitä tulee ulkomailta. Kun tiloja on Suomen etelärannikolta eteläiseen Lappiin asti, Suomen kausityöntekijät eivät yksinkertaisesti riitä, vaan ulkomailta saapuva työvoima on välttämätöntä.

Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kertoo, että maailmalla on tällä hetkellä kova kilpailutilanne hyvästä työvoimasta. 

– Kausityöntekijöitä houkutellaan moneen eri maahan ja vaikka kilpailua on, Suomi on jo vuosien ajan erottautunut edukseen joukosta vastuullisesti toimivana työnantajana, Taulavuori toteaa.

Työehtosopimus suojelee ja määrittelee reunaehdot

Mitä kaikkea vastuullisuus puutarha-alalla sitten merkitsee? Hedelmän- ja marjanviljelijäinliiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki korostaa, että niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin kausityöntekijät kuuluvat aina maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen piiriin. 

– Työehtosopimus muun muassa määrittelee reunaehdot ja suojelee työntekijää. Myös palkka on kaikilla sama, Ilomäki kertoo.

Koska kausityövoiman tarve on suuri, on tärkeää, että koko työvoiman hankintaprosessi on myös vastuullista. Tänä vuonna lanseerattu, Maa- ja metsätalousministeriön tukema Henkilöstöhallinnon edistäminen puutarhatiloilla -hanke eli HEP-hanke tukee kausityövoiman rekrytointia, hallintaa, työhön perehtymistä sekä tilojen käytännön järjestelyjen onnistumista. 

Taulavuori kertoo, että hankkeen avulla halutaan huolehtia siitä, että koko prosessi sujuu hyvin ja ongelmia esimerkiksi erilaisten kulttuurien kohtaamisesta ei ehdi syntyä.

– Yksi iso osa vastuullisuusperiaatetta on se, että jokainen työntekijä saa tehdä työsopimuksen omalla äidinkielellään. Myös työehdot, tiedot terveysturvallisuudesta, majoituksesta tilalla sekä erilaisista vapaa-ajan viettomahdollisuuksista on käännetty eri kielille. 

Vastuullisuus koskee myös työterveysturvallisuutta. Taulavuori kertoo, että tiloilla ehkäistään aktiivisesti koronan leviämistä tarkalla riskienhallintamallilla. 

Tasa-arvoon panostetaan

Taulavuori kertoo, että suomalaisia työnantajia on pidetty helposti lähestyttävinä ja reiluina. 

– Monella tilalla on pitkä historia kausityötekijöiden kanssa ja työntekijät arvostavat sitä, että tasa-arvon periaatteet työyhteisöissä toteutuvat. Kuitenkin parantamisen varaa on aina, lisää Taulavuori.

Tavoitteena onkin muun muassa se, että kausityöntekijät kertovat omassa kotimaassaan hyvistä kokemuksistaan ja saavat näin houkuteltua lisää innokasta työvoimaa tiloille. Kausityöntekijöille tarjotaan majoitus ja erilaisia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa, sekä jopa suoria tilauslentoja Suomeen.

Suomesta kausitöitä etsivä henkilö voi olla suoraan yhteydessä sopiville tiloille ja siihen kannustetaankin. Näin muun muassa vaaralliset, ihmiskauppaa harjoittavat työnvälittäjät saadaan karsittua pois. Jos taas työnvälittäjiä käytetään, pyritään tekemään yhteistyötä ainoastaan luotettavien kumppaneiden kanssa.

Tilalla työskentely on hyvä kokemus monelle

Myös suomalaisia kausityöntekijöitä tarvitaan. Taulavuori muistelee itse omia kokemuksiaan kausityöntekijänä, ja muistot siltä ajalta ovat pelkästään positiivisia.

– Oli todella mukavaa tutustua eri maista tulleiden ihmisten kanssa. Ei sitä joka päivä pääse juttelemaan eri kulttuureista tulevien kanssa niin tiiviisti, hän pohtii.

Niin Taulavuori kuin Ilomäki suosittelevat puutarha-alaa esimerkiksi opiskelijoille. 

– Puutarha-alalla toimiminen on hyvä mahdollisuus nähdä omin silmin, millaista maatalouselinkeino on. Esimerkiksi marjatiloilla voi työskennellä muuallakin kuin sadonkorjuussa. Töitä on myös myyjille sekä logistiikkaan hyvin monipuolisesti, kertoo Ilomäki.

Hän muistuttaa myös, että kausityö sijoittuu ajallisesti 0–9 kuukauden välille. Tällöin työ on vielä kausityöluontoista.

– Jo helmi–maaliskuussa tarvitaan työvoimaa kasvutunnelitiloille. Halutuin työaika on kuitenkin kolmen kuukauden mittainen sadonkorjuusesonki.

Suomalaisille kausityöntekijäksi haluaville Taulavuori haluaa antaa vinkiksi sen, että vaikka työkokemusta ei tarvita, sujuu työnteko helpommin, kun eri työvaiheet ja esimerkiksi työergonomian opettelee kunnolla. 

– Työstä pitää myös voida nauttia. Luonnossa työskentely uusien työkavereiden kanssa on monelle hyvin mielekästä, ja ainakin sadonkorjuussa kunto kasvaa huomaamatta työnteon lomassa.