Vastuullista vedenkäyttöä

Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus Wander käynnisti syksyllä 2019 vesihankkeen, jonka nimeksi valikoitui Kilpailuetua Satakunnan elintarviketeollisuuden ja ruokaketjun veden laadusta ja laadunhallinnasta. Hankkeen toteuttajiin lukeutuvat lisäksi Pyhäjärvi-instituutti, Satafood Kehittämisyhdistys ja Prizztech Oy. Elintarvikeyrityksiä projektissa on mukana 23.

– Tavoitteena on löytää työkaluja veden laadun ja määrän kokonaisvaltaiseen hallintaan. Samalla  hankkeessa selvitetään vaikutuksia energia- ja tuotantokustannuksiin sekä arvioidaan Satakunnan elintarviketeollisuuden tulevaisuuden ennustettavissa olevaa vedenkäyttöä, kertoo sisältöjohtaja Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista.

Satakuntalaisille yrityksille järjestetään infotilaisuuksia ja jaetaan tietoa innovaatioista. Samalla hanke toimii yhteistyöfoorumina.

Kerätty tieto jakoon

Osuuskunta Satamaito ja perunajauhoistaan tunnettu Finnamyl Oy ovat edelläkävijöitä vesivastuullisten ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeen kautta ne haluavat jakaa tietoa myös muille yrityksille.

– Hanke on auttanut meitä luo-maan uusia kontakteja, käymään keskusteluja ja saamaan ajankohtaisia tutkimustuloksia vedenkäytön hallinnasta, kiteyttävät Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen ja Finnamylin asiantuntijana työskentelevä Tauno Henttinen.

Ulvilassa sijaitseva, meijerituotteita valmistava Satamaito käyttää talousvettä niin pesemiseen, jäähdytykseen kuin höyryn tuotantoon. Yhtä tuotettua maitolitraa kohti tarvitaan kolme litraa vettä. 

– Olemme tehneet vesien käytön optimointia jo usean vuoden ajan. Pyrimme kierrättämään vettä ja sen sisältämää lämpöenergiaa prosesseissa mahdollisimman paljon esimerkiksi kiinteistön lämmitysenergiaksi. Jäähdytysvesiä voidaan käyttää uudelleen pesutarkoituksiin, Honkanen kertoo. 

Finnamylin Kokemäen tehtaalla talousvettä tarvitaan ennen kaikkea lopputuotteen viimeiseen pesuvaiheeseen. Siellä vettä kuluu perunajauhokiloa kohti kaksi litraa. 

– Olemme tehostaneet vesikierrätyksiä siirtymällä tasosuodinprosessin ja 12-portaisen vastavirtapesujärjestelmän käyttöön. Niiden ansiosta vedenkulutus laski kahteen litraan entisen 12—15 litran sijasta, Henttinen kertoo.

Raaka-ainetonnia kohti vettä kuluu nyt yhden kuution verran, mutta tavoitteena on päästä 0,7:ään kuutioon. Tavoitetta edistää haihdutusväkevöintilaitos, joka erottaa tärkkelysperunasta talousvettä korvaavaa kondensaattivettä. Sen lämpöenergiaa hyödynnetään proteiinin saostusvaiheessa sekä perusprosessin pesuissa. Vedenkäytön tehostamisen pitää olla yritykselle tuotantotaloudellisesti kannattavaa ja energiankulutusta laskevaa. 

Jätevesiä hyötykäyttöön

Talousvesien ohella jätevedet ovat elintarviketeollisuudessa merkittävä kustannuserä. Satamaidossa pesuvedet menevät Envor Pori Oy:n biokaasulaitokseen. Finnamyl käsittelee prosessin jätevedet omalla puhdistamolla. Molemmat yritykset hyödyntävät tehokkaasti prosessien sivuvirtoja. Satamaidon prosessista saadaan laktoosiliuosta, joka sopii porsaiden rehuksi. Kunnallisella jätevedenpuhdistamolla syntyvästä lietteestä tehdään lannoitetta. 

Finnamylin prosessista muodostuu sivutuotteina perunarehua, perunaproteiinia ja luomulannoitukseen hyväksyttyä nestemäistä lannoitetta. Biologisen puhdistamon ylijäämäliete voidaan hyödyntää peltolannoitteena.

Yksi hankkeen tavoitteista on kirkastaa Satakunnan roolia vastuullisen ruokaketjun rakentajana. Luonto on suonut alueelle runsaan pohjavesivarannon, hyväkuntoiset luonnon pintavedet, otolliset kasvuolosuhteet ja maaperän esimerkiksi perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelyyn. 

– Satakunnan erinomaiset olosuhteet ovat kilpailuetu, joka saisi näkyä selkeämmin maakunnan elintarvikkeiden markkinoinnissa. Tuotteista voisi löytyä teksti: Käytämme vastuullisesti puhdasta vettä, Jori ehdottaa. 

Maakunnassa toimii yli 200 elintarvikealan yritystä ja yli tuhat sopimustuottajaa. Lukuisat hankkeet pyrkivät välittämään tutkittua tietoa, jolla maaperän kasvukunto ja ruokaketjun laatu säilytetään.