Vastuullista merenkulkua

Itäisen Itämeren solmukohdassa Euroopan Unionin ja Venäjän rajalla sijaitseva HaminaKotkan satama avaa yhteydet kaikkialle maailmaan. Kansainvälisen kaupan ja teollisuuden merikuljetuksia ympärivuorokautisesti palveleva universaalisatama luo kilpailukykyiset toimintaedellytykset liiketoiminnalle raaka-ainehuollosta valmistuotteiden kuljetukseen. Keskeinen sijainti, metsäteollisuuden kehitys ja sataman voimakas kasvu ovat lisänneet HaminaKotkan logistista merkitystä ja vuosittain liikennöivien alusten volyymia. Samalla satama on huomioinut liikenteen vaikutukset Itämeren tilaan. 

– Suomen suurimpana yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatamana näemme vastuunamme osoittaa edelläkävijyyttä satamatoiminnan ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Yhteistyössä globaalin satamaverkoston, korkeakoulujen ja tutkimusyhdistysten kanssa teemme jatkuvaa kehitystyötä ja kuljemme askel kerrallaan kohti puhtaampaa Itämerta. Satamayhtiössä henkilöstömme kehittää jatkuvasti itseään korkeakoulutasoisissa opinnoissaan ja tutkimuksissaan Itämeren hyvinvoinnin edistämiseksi, toimitusjohtaja Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy:stä kertoo.

Tiivis yhteistyö kansallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa ja työryhmissä on tärkeää hankkeiden edistämisen kannalta. 

– HaminaKotkan satamassa on pian mahdollisuus bunkrata LNG:tä, kun Haminan LNG- terminaali avautuu kaupalliseen käyttöön. Kartoitamme parhaillaan myös mahdollisuutta tarjota aluksille maasähköä.

Käymälävesistä biokaasua

Tällä hetkellä HaminaKotka on Suomen ensimmäisenä satamana mukana Baltic Sea Action Groupin koordinoimassa Ship Waste Action -pilotissa. Tavoitteena on vauhdittaa kiertotaloutta ja kannustaa rahtialuksia purkamaan jätevedet Itämeren sijaan satamaan. Jätevesistä puhdistusprosessissa syntyvä liete kuljetetaan kaasulaitokselle, jossa siitä tuotetaan biokaasua polttoaineeksi raskaalle liikenteelle. Vielä nykyisellään rahtialuksilla syntyvät jätevedet sekä hienonnetut ruokajätteet saa laillisesti purkaa Itämereen toimenpiteen rehevöittävästä vaikutuksesta huolimatta. 

– Itämerellä liikennöi jatkuvasti noin 2000 laivaa, joista jopa 95 prosenttia on rahtialuksia. Jos jokainen näistä päästää käymäläjätteensä mereen, vesistöön päätyy massiivinen määrä jätöksiä aivan turhaan. Sen sijaan, että jätevedet rehevöittävät Itämerta ne voidaan hyödyntää uudelleen polttoaineeksi. Hankkeen avulla rohkaistaan koko ketjua vastuullisuuteen vapaaehtoisesti.

Aluksia kannustetaan jättämään jätteet maihin Itämeren satamissa käytössä olevan No special fee -järjestelmän avulla, jonka mukaan laivalle ei synny lisäkuluja jätevesien jättämisestä satamaan. 

– HaminaKotkassa vierailee vuosittain keskimäärin 2500 rahtialusta. Käymälävesien kiertotalouspilotti on lisännyt rahtialusten jätevesien kierrätystä merkittävästi.

Samaan aikaan HaminaKotkan sataman omaa infraa on parannettu kierrätyksen sujuvoittamiseksi. Kiertotalouspilotin avulla on myös onnistuttu lisäämään vuoropuhelua ketjun eri toimijoiden kesken. 

– Merenkulullisten käymälävesien kiertotalousketju on varustamoiden, rahtaajien, laivojen, satamien, jätteenkuljettajien, jäteveden käsittelylaitosten ja biokaasulaitosten muodostama kokonaisuus. Ketjun viestinnän kehittymisellä on suuri vaikutus toiminnan tehokkuuteen.

Rehevöityminen kuriin

Toinen HaminaKotkan sataman ympäristökehitystä ohjaava hanke on yhteistyössä John Nurmisen Säätiön ja satamaoperaattorien kanssa toteutettava ohjelma lannoitelastauksen typpi- ja fosforipäästöjen vähentämiseksi. Hulevesiseurannalla Mussalossa alkaneen projektin tavoitteena on löytää operaattoreille vähemmän ympäristöä kuormittavia tekniikoita ja toimintatapoja.

– Lannoitelastien käsittelyssä vapautuu rehevöittävää typpeä ja fosforia. Päästöjen pienikin väheneminen auttaa parantamaan Suomenlahden tilaa, Naski päättää.