Vastuullinen omistaja pitää huolta vesialueensa hyvinvoinnista ja sen arvon säilyttämisestä

Kalatalouden Keskusliitto neuvoo vesialueen omistajia huolehtimaan vesialueensa hoidosta ja kalakannoista.
TEKSTI kalatalouden keskusliitto | kuva aku ahlhoml
Suomalaiset viihtyvät vesillä ja veden äärellä. Usein ei tule ajatelleeksi, että vesialueella, yhtä lailla kuin maallakin, on aina omistaja. Joskus omistaja itsekin on epätietoinen vesialueensa arvosta, jopa omistajuudestaan, ja että vesialueesta kannattaa pitää huolta.
Kiinteistön hoitaminen ja arvon ylläpitäminen on useimmalle tontin tai metsän omistajalle selvää. Näin ei ole vesialueiden kanssa. Vesialueiden omistukseen ja hoitoon liittyvät kysymykset ovat tärkeä osa Kalatalouden Keskusliiton työtä.
Liiton toiminnanjohtaja Vesa Karttusen mukaan neuvontatyöllä saadaan yhä useammat tietoisiksi vesialueiden omistamisesta.
– Vesialueen omistaja ei omista vettä eikä siinä uivia kaloja. Omistaminen tuo kuitenkin mukanaan laajat oikeudet vesialueen käyttöön, muun muassa kalastus- ja metsästysoikeuden. Vesiin kohdistuu myös paljon muita intressejä, joihin lähtökohtaisesti tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Omistaminen tuo mukanaan myös vastuun vesialueen hoitamisesta ja vesiomaisuuden arvon säilyttämisestä. Hyvin hoidettu ja kalaisa vesialue nostaa myös rantakiinteistön arvoa.
Kenelle vesialue kuuluu?
Suurin osa lähivesistä on yhteisesti omistettuja vesialueita. Yhteisen alueen omistajia ovat henkilöt, joille kiinteistörekisterin mukaan kuuluu osuus vesialueeseen. Vesialueosuus siirtyy usein kiinteistökaupan, esimerkiksi mökkitontin oston, yhteydessä. Yhteisten vesialueiden lisäksi on olemassa yhdelle kiinteistölle kuuluvia yksityisiä vesialueita sekä valtion omistamia vesialueita, joita hallinnoi Metsähallitus.
– Vesialueen osakaskiinteistöjä on Suomessa yhteensä 1,36 miljoonaa. Kyse ei siis ole pienestä joukosta, huomauttaa Karttunen.
Vesialueiden hallinnon suurin ongelma on omistuksen hajanaisuus ja pienet omistusyksiköt. Yhteisen vesialueen hallinnosta vastaavia osakaskuntia on Suomessa noin 20 000. Väestön ikääntymisen myötä osakaskuntatoiminta on vaikeutunut ja pienten osakaskuntien toiminta hiipuu toimijoiden vähyyden takia. Ongelmaa on ratkottu yhdistämällä osakaskuntia suuremmiksi yksiköiksi.
Osakaskunnat kunnostavat ja valvovat kalavesiä
Kaikilla osakkailla on oikeus osallistua osakaskunnan päätöksentekoon. Vaikuttaminen tapahtuu osakkaiden kokouksessa ja vain osallistumalla voi vaikuttaa.
Vesialueen omistajan päätöksiä tarvitaan kalavarojen kestävään käyttöön ja hoitoon liittyvissä tehtävissä, kuten kalastus- ja metsästyslupien myynnissä sekä kalastuksenvalvonnassa. Hoitotehtäviin voi kuulua myös kalojen lisääntymisalueiden kunnostuksia. Lisäksi vesialueeseen kohdistuvissa lupaprosesseissa omistajalla on mahdollisuus valvoa etuaan.
Lisätietoa vesialueen omistuksesta saa Kalatalouden Keskusliiton asiantuntijoilta sekä netistä, osoitteesta ahven.net.