Vapaaehtoiseksi lääkekehitykseen?

Turussa ja Helsingissä toimiva CRST Oy toteuttaa lääketutkimuksia, joihin osallistumalla on mahdollista paitsi vaikuttaa lääkekehitykseen, myös saada maksutta tietoa omasta hyvinvoinnista.

_{TEKSTI | SAANA LEHTINEN KUVA | SANNI HIRVONEN}

Kun lääkeyritys löytää uuden, mahdollisesti lääkekäyttöön soveltuvan molekyylin, alkaa usein yli 10 vuoden mittainen matka. Ennen lääkkeen päätymistä potilaskäyttöön sen turvallisuus ja teho varmistetaan monivaiheisella tutkimus- ja testausprosessilla. Koska niin kutsutut prekliiniset tutkimukset, kuten solumallit ja laboratoriokokeet, eivät riitä yksin kertomaan lääkkeen käyttäytymisestä ihmisen elimistössä, lääkekehitykseen tarvitaan myös vapaaehtoisia tutkittavia.

– Ihmisillä tehtävät kliiniset tutkimukset ovat perusedellytys uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen saamiseksi markkinoille. Tutkimuksiin osallistuvilla henkilöillä on tässä korvaamaton rooli, painottaa tutkimuslääkäri Zsófia Lovró.

Lovró työskentelee kliinisiä tutkimuksia uusilla ja markkinoilla olevilla lääkkeillä, elintarvikkeilla ja lääkinnällisillä laitteilla toteuttavan CRST Oy:n Helsingin toimipisteessä. Vuonna 2014 Turun yliopistosta ulkoistetun yrityksen asiakaskuntaan kuuluu sekä suuria ja tunnettuja että pienempiä lääkekehitysyrityksiä Suomesta ja ulkomailta.

Tutkimuksesta on mahdollista saada yksityiskohtaista tietoa omasta terveydentilasta.

CRST:n tutkimuslääkäri Zsófia Lovró

Osallistuminen on turvallinen tapa vaikuttaa hoidon tulevaisuuteen

Ennen ihmisillä tehtävän tutkimuksen aloittamista testaus- ja tutkimustyötä on tehty pitkään: taustalla on laajojen prekliinisten kokeiden lisäksi sekä Fimean että riippumattoman eettisen toimikunnan antamat hyväksynnät tutkimuksen toteuttamiselle. Myös lääketutkimukseen ilmoittautuneiden terveydentila tutkitaan tarkasti. Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden kanssa käydään aluksi läpi tutkimuksen tausta, aikataulu ja mahdolliset riskit sekä suostumusasiakirjan sisältö. Lisäksi tutkimukseen osallistumista edeltää alkutarkastus, jonka tarkoituksena on varmistaa mukaan ilmoittautuneen soveltuvuus tutkimukseen. Samalla omasta terveydentilasta on mahdollista saada ajankohtaista ja yksityiskohtaista tietoa.

– Alkutarkastuksen yhteydessä tehdään tutkimuksesta riippuen melko laajojakin terveysselvityksiä, joihin kuuluu esimerkiksi laboratoriokokeita, sydänfilmi ja muita mittauksia, Lovró luettelee. 

Suurin osa CRST:n lääketutkimuksista tehdään työajalla. Terveille vapaaehtoisille maksetaan tutkimuksesta tutkimusluvan mukainen rahallinen korvaus, minkä lisäksi myös matkakulut ja mahdollinen ansionmenetys korvataan. 

Osallistuminen tarjoaa turvallisen tavan vaikuttaa siihen, millaista hoitoa erilaisiin sairauksiin on jatkossa saatavilla. Osa CRST:n tutkimista tautialueista voi olla osallistujille tuttuja omien sukulaisten tai läheisten kokemuksien kautta.

– Meillä tehdään paljon Alzheimerin tautiin liittyviä lääketutkimuksia. Väestön ikääntymisen takia yleistyvä sairaus on esimerkki tautialueesta, joka onkin usein monelle samaistuttava, Lovró kertoo.

CRST aloittaa uusia lääketutkimuksia ympäri vuoden. Uusia, täysi-ikäisiä ja terveitä osallistujia haetaan mukaan Turussa ja Helsingissä tehtäviin lääketutkimuksiin jatkuvasti. Tutkimusryhmän laajuudella on Lovrón mukaan keskeinen merkitys lääkekehityksen seuraaviin vaiheisiin.

– Mitä enemmän osallistujia saamme mukaan, sitä paremmin kehitysprosessi etenee.

crst.fi