Hyppää sisältöön

Valokuva ikuistaa ohikiitävän hetken

Valokuva ikuistaa ohikiitävän hetken

25.11.2021

Tiedotus- ja markkinointivastaava Raimo Korpelan mukaan kameraseurassa pääsee harjoittelemaan kuvan sommittelua, valaistusta ja kameran eri säätöjä. 

Otamme enemmän valokuvia kuin koskaan ennen, mutta yhä useammin otoksemme liitävät häviävän hetken somessa ja vaipuvat sitten unohduksiin. Jätämmekö jälkeläisillemme enää kuvia muistoiksi?

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Raimo Korpela

Suomen Kameraseurojen Liiton tiedotus- ja markkinointivastaava Raimo Korpelaa ilahduttaa, että digitaalisuuden kehitys on tehnyt lähes kaikista suomalaisista valokuvaajia. Kännykkä on aina käsiemme ulottuvilla, joten tärkeät hetket on helppo ikuistaa.

Helppoudella on kuitenkin kääntöpuolensa. Kun kuvan voi napata vaivatta, niitä tulee otettua todella paljon. Otosten laatuun ei kiinnitetä huomiota, ja usein myös kuvien säilyttämiseen suhtaudutaan hällä väliä -asenteella. 

– On harmillista, että monille valokuvat ovat kertakäyttötuotteita. Ne unohdetaan digilaitteiden syövereihin tai hukataan ensijulkaisun jälkeen some-tileille. Merkityksellinen kuva ansaitsee tulla tulostetuksi tai vähintäänkin tallennetuksi huolellisesti digimuodossa. Vasta tulostettaessa valokuva herää henkiin. Silloin kaikki kuvan ominaisuudet ja kameran tekniset hienoudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Tulostettu kuva säilyy helpommin myös jälkipolville, kun meistä aika jättää, Korpela pohtii.

Hyvällä kuvalla on merkitystä

Korpelan mielestä yksittäisten kuvien merkityksellisyyttä voitaisiin kohentaa kiinnittämällä huomiota kuvien laatuun. Kallista kuvauslaitteistoa ei ole tarpeen hankkia. Tärkeämpää on nähdä hieman enemmän vaivaa kuvien eteen, esimerkiksi pohtimalla kuvakulmaa, rajausta ja valaistusta. Joskus pelkästään kuvaustilanteen erityisyys riittää tekemään kuvasta todellisen aarteen.

– Hyvä kuva ei ole kuvauslaitteesta kiinni. Hyvä kuva on sellainen, jolla on merkitystä. Sitä on helppo katsoa, ja se sopii käyttötarkoitukseensa. Hyvälle kuvalle on toki olemassa joitakin sääntöjä, mutta niitäkin voi rikkoa, jos kuvaajan asettamat tavoitteet sitä edellyttävät, Korpela muistuttaa.

Korpela innostaa kuvauksesta kiinnostuneita lähtemään matalalla kynnyksellä mukaan kameraseurojen toimintaan. Seuratoiminta ei edellytä harjaantunutta kuvaustaitoa, teknistä osaamista tai kallista kameraa. Innostus kuvaamiseen ja kännykkäkamera riittävät hyvin. Seurojen jäsenmaksutkin ovat hyvin maltillisia.

– Kameraseurassa voi harrastaa kaikkia valokuvauksen osa-alueita, ja se on mainio paikka lähteä etsimään hyvän kuvan salaisuutta. Ikärajoja tai muitakaan erityisvaatimuksia meillä ei ole. Seurassa yksilölaji muuttuu mukavaksi sosiaaliseksi harrastukseksi. Kameraseurassa katsellaan paljon jäsenten ottamia kuvia, ja annetaan sekä saadaan niistä palautetta. Palaute auttaa kehittymään kuvaajana.

Kameraseurassa voi oppia uusia asioita harrastuksen parissa 

Suomessa toimii 77 kameraseuraa, joissa on yhteensä 4 000 jäsentä. Useimmat seuroista toimivat paikallisesti. Mukana on kuitenkin myös verkossa toimivia kameraseuroja, kuten alle 29-vuotiaille nuorille tarkoitettu Nuoret Valokuvaajat ry. 

Seurojen toiminnassa on aluekohtaisia eroja. Useimmat niistä järjestävät tapaamisia 1–4 kertaa kuukaudessa. Monet seurat järjestävät myös erilaisia kuvausretkiä, koulutuksia, kursseja ja valokuvanäyttelyitä.

– Kameraseurassa pääsee harjoittelemaan muun muassa sommittelua, kuvakulmien valintaa, valaisua sekä kameran säätöjen ja asetusten tekemistä. Kursseja on järjestetty esimerkiksi valo- ja videokuvaamisesta sekä kalustotekniikasta, mutta myös kuvien käsittelystä ja kuvankäsittelyohjelmistoista, Korpela sanoo. 

Löydä lähin kameraseurasi osoitteesta:
www.sksl.fi/jasenseurat

Haku