Vahva elintarvikeala on Päijät-Hämeen kivijalka

Marianne ja Anssi Pyysing perustivat ensimmäisen Teerenpeli-ravintolansa Lahteen vuonna 1994 talouslaman vavisuttaessa Suomea. Rohkea pariskunta löysi keskustasta mieleisen liikepaikan ja lähti yrittämään pelkoa tuntematta. Kun Suomi vuotta myöhemmin liittyi Euroopan unioniin, Pyysingit perustivat ravintolansa yhteyteen pienpanimon.

Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä Teerenpeli Yhtiöt -konsernista on kasvanut yli 100 työntekijää työllistävä yrityskokonaisuus, jonka liikevaihto pyörii 14 miljoonan euron hujakoilla. Teerenpeli-ravintoloita on jo seitsemässä Suomen kaupungissa. Panimo-tislaamon oluisiin ja viskeihin voi törmätä Teerenpeli-ravintoloiden ohella esimerkiksi Alkoissa ja vähittäiskaupoissa sekä myös ulkomailla aina Japania ja Yhdysvaltoja myöten. 

Lahti on säilynyt yrityksen kotipaikkana. Pyysingeillä on kaupungissa kolme ympäri vuoden toimivaa ravintolaa, kesäisin toimiva laivaravintola sekä useasti laajennettu panimo-tislaamo vierailukeskuksineen ja myymälöineen. Teerenpeli on aktiivinen toimija myös Päijät-Hämeen Viljaklusterissa.

– Lahti on osoittautunut mahtavaksi paikaksi panimotoiminnalle, sillä saamme raaka-aineina hyvää, lähellä viljeltyä ohramallasta sekä Salpausselän suodattamaa huippulaadukasta pohjavettä, Marianne Pyysing sanoo.

– Lahdesta on löytynyt myös vahvoja panimoalan osaajia, Anssi Pyysing lisää.

Yrittäjäpariskunta arvostaa alueellisen kehitysyhtiö LADECin työtä Viljaklusterin toiminnan fasilitoinnissa sekä Lahden kaupungin yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Yritysten toiveita kuunnellaan, ja esimerkiksi rakennuslupa-asiat hoituvat joustavasti. Kaupunki saa Pyysingeiltä kiitosta myös ympäristötoimista.

– Kaupungin tekemä ympäristötyö on esimerkillistä ja se on auttanut meitäkin hiilijalanjälkemme pienentämisessä. Esimerkiksi Lahden voimalaitosten tuottamalla hiilineutraalilla kaukolämmöllä on iso merkitys, Anssi Pyysing sanoo.

Pyysingit muuttivat ravintolan perustamisen myötä Lahteen, josta on tullut perheelle rakas kotikaupunki. Nyt jo aikuistuneet lapset kävivät englanninkielisen päiväkodin sekä peruskoulun ja harrastivat monipuolisesti liikuntaa ja musiikkia.

– Kaupungissa on hyvät harrastusmahdollisuudet, kulttuuritarjontaa riittämiin, upea luonto ja luminen talvi. Kaikki tarvittavat palvelut löytyvät ja välimatkat ovat lyhyitä, joten asiointi sujuu kätevästi, Marianne Pyysing summaa.

Urheiluravinnebisnes sai lentävän alun Hartolassa

Potential Foods Oy on erikoistunut funktionaalisiin, maukkaisiin ja helposti mukana kulkeviin ruokatuotteisiin, kuten urheilu-, proteiini- ja palautumisjuomajauheisiin sekä energiageelejä korvaaviin Vauhtikarkkeihin. 

Vuonna 2018 perustettu yritys keskittyi aluksi uusien ruokatuoteinnovaatioiden ja -brändien kehittämiseen sekä markkinointiin. Oman Nosht-tuotemerkin menestyksen myötä yritys päätti kuitenkin käynnistää laajamittaisemmin myös oman tuotannon.

– Etsimme alueellisten kehitysyhtiöiden avustuksella tuotantotiloja noin 100 kilometrin etäisyydeltä Helsingin toimipisteestämme. LADECin avulla löysimme Hartolasta Vuohelan Herkulta vapautuneen tehdaskiinteistön, joka vastasi tarpeitamme. Maaliskuussa saimme käyttöömme elintarviketuotantoon soveltuvat noin 600 neliön tilat, joihin pääsimme nopeasti rakentamaan linjastoja, Potential Foodsin talousjohtaja Markus Sali kertoo.

Aluksi Salia mietitytti Hartolan etäisyys pääkaupunkiseudulta. Huoli osoittautui kuitenkin turhaksi. Esimerkiksi työntekijöiden rekrytointi tehtaalle onnistui helposti. 

– Yllätykseksemme olemme löytäneet lähialueelta myös kaikki tehtaan perustamisvaiheessa tarvittavat palvelut, kuten automaatioasennukset. Jopa uuden päälinjaston sähkötekninen vika saatiin nopeasti korjatuksi paikallisin voimin.

Uudelle alueelle sijoittumisessa on Salin mukaan auttanut merkittävästi LADECin ja Hartolan kunnan tarjoama tuki. Nuori yritys otettiin ilolla vastaan ja sitä on autettu aktiivisesti rakentamaan kontakteja muihin alueella toimiviin yrityksiin.

– LADECilla ymmärrettiin tilatarpeemme nopeasti ja meille tarjottiin useampia tarpeisiimme sopivia vaihtoehtoja. Myös apu verkostoitumisen suhteen on tärkeää. Haluamme selvittää, mitä synergiaetuja voisimme saavuttaa muiden alueen yritysten kanssa. Erityisesti muiden yritysten tuotannosta syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen raaka-aineena kiinnostaa. Lahden alue urheilun keskuksena tarjoaa meille urheiluravinteiden tuottajana hyvän ponnistusalustan kansainvälisille markkinoille. Ensin keskitymme kuitenkin kotimaahan.

Perinteikäs leipomo kulkee tukevalla kasvu-uralla

Lahden Nastolassa toimiva Villähteen Leipä on vuonna 1958 perustettu perheyritys, jonka rattaita pyörittää tätä nykyä kolmas sukupolvi, Hanna Ylä-Mononen sekä Mikko ja Olli Hämäläinen. Leipomoyritys tuottaa pullapohjaisia tuotteita, hampurilaissämpylöitä sekä erilaisia leipä- ja sämpylätuotteita sopimusvalmistuksena. Asiakkaita ovat suuret vähittäiskauppaketjut, food service -toimijat ja tukkuliikkeet. 

Yritys on satsannut tuotantonsa ajanmukaistamiseen, mikä näkyy toiminnan kasvussa. Liiketoiminta on kivunnut rivakasti reilusta 2 miljoonasta yli 3 miljoonaan euroon. Vakituisia työntekijöitä yrityksellä on noin parikymmentä.

Toimitusjohtajana työskentelevän Ylä-Monosen mukaan Villähteen Leipä on juurtunut vahvasti Lahden seudulle, eikä kaipuuta muualle ole. Kaikki tarvittava – tärkeimmistä raaka-aineista, jauhoista ja huippulaadukkaasta pohjavedestä lähtien – löytyy läheltä.

– Täällä on hyvä yrittää. Sijainti on elintarvikealan yritykselle erinomainen ja täällä on kaiken kokoisia teollisuusyrityksiä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Kaupungin suhtautuminen yrittäjyyteen on erittäin myötämielistä ja LADECista on mahdollista saada apua esimerkiksi investointirahoituksen ja yritystukien hakemiseen. Koulutuskeskus Salpauksesta valmistuu leipureita, mikä on meille tosi tärkeä asia, Nastolan teollisuusryhmän puheenjohtajanakin toimiva Ylä-Mononen sanoo.

Hän painottaa myös Päijät-Hämeen Viljaklusterin merkitystä yritystoiminnalle.

– Kaikki vilja-alan toimijat istuvat saman pöydän ääressä, joten voimme edistää alaa yhdessä. Verkostosta löytyy aina joku, jolta voi kysyä apua esimerkiksi tuotekehitys- ja markkinointihaasteisiin. Viimeisimpänä esimerkkinä yhteistyöstä on LAB-ammattikorkeakoulun kanssa suunniteltu elintarvikelaboratorio yritysten tuotekehitys- ja testaustoimintaa tukemaan.

Pääkaupunkiseudulla asuneena Ylä-Mononen osaa arvostaa myös Lahden seudun rauhaa. Ruuhkat loistavat poissaolollaan, arki on leppoisaa ja monivivahteinen luonto järvineen alkaa kotiovelta. 

– Kaikki tarvittava on lähellä. Lapsetkin pääsevät turvallisesti kouluun kävellen tai pyörällä. Kyllä se on niin, että teollisuus voi hyvin, kun alueella asuvat perheet voivat hyvin ja osaavaa työvoimaa on riittävästi saatavissa.

---

Suomen suurin viljaklusteri panostaa kestävään kehitykseen

Puhdas pohjavesi, ravinteikas maaperä ja raitis ilma kasvattavat maailman parasta viljaa. Päijäthämäläisten viljelijöiden kasvattamista peltojen antimista jalostetaan suomalaisten rakastamaa leipää, olutta, jauhoja, hiutaleita ja kymmenittäin muita kin tuotteita. Niissä maistuvat Suomen ainutlaatuinen luonto ja puhtaat raaka-aineet.

Päijät-Hämeen Viljaklusteri tuo yhteen maakunnassa toimivia yrityksiä, joita yhdistää alueen lähituottajilta saatavan puhtaan viljan käyttö raaka-aineena. Klusterin veturiyrityksinä toimivat Fazer, Hartwall ja Viking Malt, mutta mukana toiminnassa on kaiken kaikkiaan 13 viljaa tuotannossaan hyödyntävää yritystä. 

Vuonna 2003 perustettuun Viljaklusteriin kuuluvilla yrityksillä on valtava merkitys sekä Lahden seudun että koko Päijät-Hämeen hyvinvoinnille. Klusteriin kuuluvat yritykset nimittäin työllistävät yhteensä yli 3000 työntekijää ja hankkivat viljaa noin 800 maanviljelijältä. Klusteriin kuuluvien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 600 miljoonaa euroa ja niiden vuosina 2017–2023 Päijät-Hämeen alueellle toteutettavien investointien yhteisarvo on noin 165 miljoonaa euroa.

Viljaklusterin yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä niin uusien tuoteinnovaatioiden synnyttämiseksi kuin myös puhtaamman ja kestävämmän elintarviketuotannon kehittämiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on arvokkaiden raaka-aineiden käytön tehostaminen. Peräti yli 90 prosenttia Päijät-Hämeen Viljaklusterin yritysten sivujakeista pystytään hyödyntämään muun muassa rehun ja ksylitolin raaka-aineena sekä biokaasun ja bioetanolin valmistuksessa.