Vähittäiskaupan mestariksi yliopiston täsmäkoulutuksella

Tulevaisuuden vähittäiskaupan työntekijä hallitsee monikanavaisen liiketoiminnan eli verkko- ja kivijalkakaupan lainalaisuudet. Hänellä on kansainvälinen ote asioihin, hän tuntee digitalisaation vaikutukset, ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset ja ajattelee strategisesti. 

Tämä kaikki sisältyy Itä-Suomen yliopiston Kansainvälinen vähittäiskauppa -opintokokonaisuuteen, joka on Suomessa uusi aluevaltaus. Suuntautumisvaihtoehto sai alkunsa, kun itäsuomalaiset yrittäjät huomasivat, että niiden tarvitsemia vähittäiskaupan osaajia ei valmistu oppilaitoksistamme. Viesti kulki Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselle – ja nyt laitoksen johtaja, professori Saara Julkunen johtaa ensimmäistä vuotta toimivaa koulutuskokonaisuutta. Sieltä valmistuvien kauppatieteiden kandidaattien osaaminen tuo huikean lisän vähittäiskaupan alalle. 

– Kansainvälinen vähittäiskauppa ja kuluttajien käyttäytyminen ovat murroksessa, ja ilmiö on globaali. Osaamisvaatimukset muuttuvat esimerkiksi siksi, että kuluttajat ja yritykset asioivat verkkokaupassa selvästi aiempaa enemmän. Muualla Euroopassa ja Pohjoismaissakin yliopistokoulutus on yhä useammin vastannut näihin muutostarpeisiin, ja nyt se onnistuu myös meillä, Julkunen kertoo.

Kivijalkakaupan tulevaisuus on yksi avainasioista 

Itä-Suomen ylipiston projektitutkija Markus Raatikainen on ollut suunnittelemassa opintokokonaisuutta ja opettaa digitaalista transformaatiota. Käsite viittaa muutoksiin, joita digitaalisuus tuo vähittäiskaupan yrityksiin. 

– Koulutamme osaajia, jotka tunnistavat uusien digiratkaisujen laajat heijastukset asiakkaiden kokemuksiin, tavaroiden toimitusketjuihin, liiketoimintamalleihin ja -prosesseihin sekä henkilöstöön. Teemme näistä teemoista myös tutkimusta, Raatikainen sanoo. 

Yksi ajankohtainen kysymys alalla on nyt se, mikä houkuttelisi asiakkaat tulevaisuudessa yhtä lailla kivijalkakauppoihin kuin verkko-ostoksille. Raatikainen uskoo, että personoidut ostokokemukset tulevat yhä vahvemmin myös kivijalkakauppaan – samaan tapaan kuin algoritmit nyt tarjoavat meille verkossa tuotteita hakuhistoriamme perusteella. Olennaiseksi nousee esimerkiksi, miten asiakas sitoutuu kauppaan ja sen brändeihin sekä mihin some-yhteisöihin hän liittyy. 

– On kiinnostavaa olla vaikuttamassa siihen, miten perinteiset kivijalkamyymälät pysyvät osana asiakaspolkua. Saatamme nähdä lähitulevaisuudessa, kuinka teknologisilla ratkaisuilla tuotetaan asiakkaille elämyksiä ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Rakentuuko tulevaisuuden asiakaskokemus esimerkiksi lisätystä todellisuudesta eli AR-teknologiasta? Vai stimuloidaanko asiakkaan aisteja vaikkapa houkuttelevilla tuoksuilla? 

Työmahdollisuudet ovat monipuoliset ja rajattomat

Itä-Suomen yliopiston koulutuksella on tiivis yhteys työelämään. Jokaisella oppiaineen luennolla vierailee asiantuntijoita yrityksistä. Yritykset myös tarjoavat harjoittelupaikkoja, ja yhteistyökumppaneista koostuva aktiivinen ohjausryhmä osallistuu opintojen jatkuvaan kehittämiseen. 

– Kumppaneidemme ansiosta tiedämme ajantasaisesti, mitä vähittäiskaupassa tapahtuu kotimaassa ja maailmalla. Opiskelijat pääsevät peilaamaan yrityksiin, mikä heitä kiinnostaa ja miten he haluavat suuntautua. Ja kansainvälinen yhteistyömme on tietysti vilkasta, professori Julkunen kertoo. 

Opinnoissa yhdistyvät johtamisen, markkinoinnin, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan sekä vähittäiskaupan osaaminen. Tutuksi tulee ketjuliiketoiminta sekä päivittäistavarakauppaan, autoiluun, vaatekauppaan, retkeilyyn, kotiin ja vapaa-aikaan liittyvä kaupankäynnin todellisuus. 

– Työmahdollisuudet ovat rajattomat. Opiskelijamme saattavat päätyä esimerkiksi kauppiasuralle, myymälä- ja markkinointipäälliköiksi, digitaalisen markkinoinnin tehtäviin tai logistiikkapuolelle. 

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen vähittäiskaupan 60 pisteen aineopintokokonaisuuden voi suorittaa joko tutkintona tai täydennyskoulutuksena avoimessa yliopistossa, jolloin siitä voi valita myös yksittäisiä kursseja. 

Kansainvälinen vähittäiskauppa -hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY keskukset.