Uusia ratkaisuja kestävyyteen

Itä-Suomen yliopisto haluaa olla eturintamassa kestävän kehityksen edistämisessä. Tämä näkyy sekä yliopiston tutkimus- ja koulutustyössä että kampusten ekologisuuden kehittämisessä. ClimaSlow-hanke on hyvä esimerkki monitieteisistä kestävän kehityksen tutkimusprojekteista.

_{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN KUVA | IITA SILLANPÄÄ}

Itä-Suomen yliopisto, UEF,  on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kestävyys ja vastuullisuus ovat keskeinen osa niin yliopiston strategiaa kuin myös toiminnanohjaus- ja laatujärjestelmää. Nämä arvot näkyvät vahvasti tutkimus- ja opetustyössä sekä yliopistokampusten arjessa.

Kestävän kehityksen painotusten myötä UEF:iin on luotu aivan uudenlaista, yliopiston vahvojen tieteenalojen välistä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Tästä hyvä esimerkki on UEF:in kansainvälisesti merkittävään asemaan noussut ilmasto-oikeuden tutkimusryhmä. Se tarkastelee ilmasto-oikeutta laajasti ja hyödyntää tutkimustyössä sekä oikeustieteellistä että ilmastotutkimuksen osaamista.

Monialaista yhteistyötä

Ilmasto-oikeuden tutkimusryhmä toimii vuonna 2013 perustetun ja noin 50 tutkijaa työllistävän UEF:in oikeustieteiden laitoksen ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskuksen, CCEEL:n, alaisuudessa. 

CCEEL on kasvanut tieteenalansa suurimmaksi toimijaksi Suomessa ja koko Euroopan mittakaavassakin sen rooli on merkittävä. Tutkimustoiminnan lisäksi keskus järjestää ympäristöoikeuden kursseja ja organisoi yhteispohjoismaisen maisteritutkinnon opintokokonaisuutta. 

Ilmasto-oikeuden tutkimusryhmä on mukana useissa tutkimushankkeissa. Meneillään on esimerkiksi uraauurtava, Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama ClimaSlow-hankekokonaisuus sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään, eli SOMPA.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:n johtaja Kati Kuloveden mukaan perinteiset oikeudelliset ohjauskeinot eivät ole riittäviä ilmastonmuutokseen keskittyvälle oikeudelle. Kansainvälistä ilmastotyötä tukevan lainsäädännön taustaksi tarvitaan uudenlaista ja monen tieteenalan osaamista yhdistävää tutkimustietoa. Tähän tarpeeseen ClimaSlow-hankekokonaisuus vastaa hyvin. 

– ClimaSlow on UEF:in oma hanke. Tarkastelemme, miten mustan hiilen käyttöä säädellään erityisesti kehittyvissä maissa, ja miten lainsäädännöllisillä toimenpiteillä voitaisiin hidastaa ilmastonmuutosta, Kulovesi kertoo. 

ClimaSlow-hankkeen tarkoituksena on saada hyväksi havaittuja käytänteitä jalkautettua myös muihin maihin. Hankekokonaisuudessa hyödynnetään ilmastomallinnusta ja oikeustieteen tutkimusta sekä pyritään yhdistämään monialaisesta tutkimustyöstä saadut tulokset. 

– Tällainen oikeus- ja ilmastotieteilijöiden yhteistyö on jopa globaalissa mittakaavassa harvinaista. ERC-rahoituksen saamisenkin edellytyksenä on täysin uudenlaisen tutkimuksen tekeminen.

Skenaariot ohjaavat työtä

ClimaSlow-hankkeen mallinnustyöstä vastaavat UEF:in sovelletun fysiikan laitoksen ilmastotutkijat. Laitoksen johtajana ja professorina toimiva Kari Lehtinen kertoo tutkijoiden hyödyntävän mallinnuksissa julkisia päästötietokantoja ja oikeustieteiden laitokselta saatavaa tietoa kansainvälisistä ilmastosopimuksista ja päästötavoitteista. 

Mallinnuksissa luodaan lukuisia erilaisia skenaarioita, jotka huomioivat ilmastoon vaikuttavien muuttujien, kuten esimerkiksi väestön, energiantuotannon, liikenteen ja ruuantuotannon muutosten vaikutukset ilmastopäästöihin.

– Ilmastomallinnusta on tehty pitkään, mutta yhteistyö oikeustieteilijöiden kanssa on aivan uutta. Tavoitteenamme on, että mallinnuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevien ilmastolakien säätämisessä ja päästötasojen asettamisessa. Monitieteellinen tutkimus luo molemmille tieteenaloille mahdollisuuden laaja-alaisempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Olemme tutkimustyön ohessa kehittäneet myös oppiainerajat ylittävää kurssitarjontaa, Lehtinen sanoo.

UEF edistää kestävää kehitystä tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi myös kampusalueidensa kehittämistoimin. Yliopiston tavoitteena on olla hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. 

Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty jo paljon. Esimerkiksi kiinteistöjen uudisrakennus- ja korjaushankkeissa on panostettu energiatehokkuuteen, sähkön kulutuksessa on siirrytty kokonaan uusiutuvan energiaan ja hankinnoissa on painotettu kestäviä, eettisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja. 

Merkittäviin toimenpiteisiin kuuluvat myös jätteiden lajittelun tehostaminen, kasvis- ja lähiruoan lisääminen sekä ruokahävikin vähentäminen ja etätyö- ja kokousratkaisujen suosiminen.