Uudenlaisen yhteistyön veturi

Vuoden 2020 asuntomessut osoittavat, että Tuusulassa todella osataan luoda uutta. Paikallisten yrittäjien kädenjälki näkyy jo nyt, ja uudenlaisia toimintamalleja kokeillaan kuntasektorille täysin uudella tavalla.

TEKSTI JAANA KOSUNEN | kuva ALEKSI PALMQVIST

Tuusulaa voidaan syystäkin pitää suomalaisen kulttuurin kehtona. Taiteilijayhteisöstään ja Tuusulanjärvestä tunnetussa kunnassa ollaan ylpeitä syvälle suomalaisuuteen uppoavista juurista, mutta ei siellä sentään historian havinassa eletä. 

Ei tosiaan, sillä nykypäivän Tuusulassa keskittynyt katse on kiinnittynyt vahvasti tulevaisuuteen. Tällä hetkellä se on kohdistunut vuoteen 2020, jolloin entisellä varuskunta-alueella, Rykmentinpuiston alueella, järjestetään kunnan historian kolmannet asuntomessut. 

Rykmentinpuiston ohjelmapäällikkö Tuomo Sipilä kertoo, että tulevien asuntomessujen ympärillä käy jo melkoinen kuhina. Messualuetta rakennetaan parhaillaan, ja myöhemmin sinne nousee koti yli 10 000 asukkaalle, sekä tilat sadoille yrityksille. 

– Rykmentinpuisto on toiminut alustana lukuisille yhteistyöhankkeille yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Messuilla esittelemme yhteistyön hedelmiä, kuten älykästä rakentamista, toimivia energiaratkaisuja sekä uudenlaisia taidetoteutuksia, Sipilä jatkaa. 

Tuusulan elinkeinopäällikkö Marko Kauppisen mielestä on tärkeää, että kunnat toimivat koealustana yritysten erilaisille innovaatioil-le. Kauppinen kutsuukin ammattilaisia monipuolisesti niin teknologian, kuntasuunnittelun kuin rakentamisenkin alalta ratkomaan rakentamisen haasteita Tuusulaan. 

– Julkisella rahalla ei pidä leikkiä, mutta kuntien täytyy tarjota mahdollisuus uusien ideoiden toteuttamiseen. Tähtäämme siihen, että yritykset, joilla ideat ovat kohdillaan, pääsevät niitä myös toteuttamaan, Kauppinen sanoo. 

Ei kiitos palavereille 

Yritysyhteistyön lisäksi ovat Tuusulassa tällä hetkellä saaneet tuulta alleen myös uudenlaiset toimintamallit. Kuntatasolle tyypillisten palaverien sijaan maaliin tähdätäänkin yhä useammin business-maailmasta tuttujen keinojen kautta. 

– Erilaiset startup-maailmasta tutut menetelmät, kuten hackathonit, ovat meille tuttuja. Viime syksynä järjestimme hackathon-tapahtuman, jossa halusimme yhdistää maailman parhaat koulut ja koko kuntalaisten muodostaman yhteisön. Seuraava hackathon liittyy älykkääseen rakentamiseen ja energiaan, ja on meille yksi yritysyhteistyön muoto siinä missä muutkin. 

Yritykset, joilla ideat ovat kohdillaan, pääsevät niitä toteuttamaan.

Kauppisen visio on, että Tuusula antaisi mallia myös muille kunnille. 

– Haluamme olla uudenlaisen ajattelun veturi. Kuntien on aika luoda nahkansa ja muuttaa ikiaikaisia toimintatapojaan nykyaikaisemmiksi ja yrityksille ystävällisimmiksi. Säästyy aikaa ja valtavasti vaivaa – ja palaveripullia, Kauppinen lataa. 

Hyötyä jokaiselle 

Kauppisen mukaan yritysten kannattaisi keskittyä pääkaupunkiseudun reunamille ja Tuusulaan. 

– Yksi keskeinen syy on kliseinen, mutta totuudenmukainen: sijainti. Lentokentän kupeessa, tulevan Kehä IV:n varressa ja raideliikenteen tavoitettavissa ovat mitä parhaimmat mahdollisuudet myös kansainvälisiä toimintoja ajatellen. Mahdollisesti tulevan Tallinnan tunnelinkin ainoa uskottava väylä pohjoiseen puhkoo eteläisen Tuusulan. 

Toinen merkittävä vahvuus etenkin logistiikkayrityksille konkretisoituu isoissa yritystonteissa. Tuusulan alueella toimii jo useita yritysalueita, mutta todellinen Graalin malja odottaa muutaman vuoden päässä. Silloin lentokentän pohjoispuolelle rakennetaan yli sadan hehtaarin yrityspuisto, Focus. 

– Myös Pohjois-Tuusulassa tapahtuu: parhaillaan suunnitteluvarauksessa on yli kahdenkymmenen hehtaarin laajuinen datakeskushanke Jokelaan, jälleen erinomaisten kulkuyhteyksien läheisyyteen. 

Se, että Tuusula vetää nyt innokkaasti eri alan yrityksiä puoleensa, on Kauppisen mukaan koko alueen etu. Hän sanoo, että yhteistyö naapurikuntien kanssa on välttämätöntä, jotta myös isot kansainväliset yritykset voisivat sijoittua Suomeen. 

– On rimpuiltava irti ajatuksesta, että yrityksiä alueelle houkuteltaes-sa naapurikunnat olisivat toistensa vihollisia. Eihän se niin mene. Se, että Helsinki ja ympäröivät kunnat houkuttelevat nyt Suomeen korkean teknologian yrityksiä, hyödyttää myös meitä naapureita. Vaikka yrityksen pääkonttori olisikin Helsingissä, me pystymme tarjoamaan tontin tuotantotiloille ja kodin työntekijöille. Siten täydennämme alueen kilpailukykyä. Yhteistyöllä yli kuntarajojen onnistumme, ja silloin hyötyvät kaikki,