Hyppää sisältöön

Uskontojen välinen ymmärrys on yhteiskunnan jaloin taito

Uskontojen välinen ymmärrys on yhteiskunnan jaloin taito

2.02.2024

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola, ekumeniikan professori Risto Saarinen ja islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauha peräänkuuluttavat uskontolukutaidon olevan globaalissa nyky-yhteiskunnassa vakauden perusta. 

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa uskontolukutaidon merkitys korostuu. Teologisessa tiedekunnassa tutkitaan uskonnon roolia osana sosiaalista todellisuutta.

TEKSTI maisa lampinen | kuva aleksi lausti

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys on ollut pitkään laskussa ja uskonnottomuudesta on muodostunut uudenlainen sosiaalinen identiteetti. Maallistumisesta huolimatta uskonnon merkitys yhteiskunnassa ei ole vähentynyt. Kansainvälistyvässä maailmassa ihmiset kohtaavat arjessaan uskontoja ja eri tavalla uskovia yhä useammin. Uskonnon vaikutus ulottuu uskonnollisen yhteisön sisältä sosiaalisiin suhteisiin, oppilaitoksiin, työelämään ja jopa politiikkaan. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita, jotka ymmärtävät uskonnon, yhteiskunnan ja kulttuurin sidonnaisuuksia.

– Henkilökohtainen vakaumus on laajemman uskonnollisen tradition ilmaus. Sen kokonaisvaikutuksen ymmärtämiseksi tieteellinen tutkimus on tärkeää. Vuorovaikutuksessa toisin uskovan kanssa on hahmotettava, millaisia perinteitä uskontoon kuuluu ja miten ne ohjaavat yksilön tapoja toimia. Tieto edistää erilaisten ihmisryhmien hyvinvointia ja yhteiseloa, teologisen tiedekunnan ekumeniikan professori Risto Saarinen toteaa.

Tutkimustyössään Saarinen on perehtynyt muun muassa vastavuoroiseen tunnustamiseen eli rekognitioon, jota on esitetty ratkaisuksi monikulttuurisen nyky-yhteiskunnan kansalaisten yhteistoiminnan ongelmiin. Saarisen mukaan toisen tunnustaminen on arvostamista ja yhdessä tekemistä.

Kohtaamme eri tavalla uskovia ihmisiä nykyisin yhä useammin.

– Rekognition tavoitteena on, että suvaitsevaisessa monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri tahot sitoutettaisiin toimimaan yhdessä.

Uskontojen välinen ymmärrys on yhteiskuntarauhan kannalta olennaista. Uskonnon yhteiskuntavaikutus tulee selväksi, kun tarkastellaan esimerkiksi Ruotsin viimeaikaisia tapahtumia. Naapurimaamme islam-vastaisten mielenosoittajien mukaan muslimien pyhä kirja on vaarallinen ruotsalaiselle yhteiskunnalle ja se tulisi kieltää. Mielenosoittajat ovat hakeneet poliisilta lupaa tuhota Koraaneja julkisilla paikoilla. Toiminta on heikentänyt niin Ruotsin ulkopoliittisia suhteita muslimimaihin kuin maan sisäistä turvallisuutta. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan uskonnon yhteiskunnallisten ilmentymien ja poliittisten kytkösten asiantuntijoita.

Uskontolukutaitoa tarvitaan

Teologinen tiedekunta tarkastelee sekä historiaa että nykyaikaa. 

– On asioita, joita ei tutkita enää missään muualla kuin teologisissa tiedekunnissa. Meillä on ammattilaisia, jotka osaavat lukea vanhoja uskonnollisia tekstejä niiden alkukielillä – teologeilla on siis pätevyyttä tarttua myös pyhien kirjojen tarkoitushakuisiin tulkintoihin, tiedekunnan globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professori Elina Vuola huomauttaa.

Tiedekunnassa seurataan yhteiskunnallisia trendejä ja kuunnellaan opiskelijoiden toiveita. Vuolan työssä on vahvasti läsnä sukupuolentutkimus sekä globaalin etelän kysymykset. Uuden professuurin myötä Katja Valaskivi tutkii uskonnon digitalisoitumista. Lisäksi islamin merkityksen kasvaminen on luonut tarpeen islamilaisen teologian opintosuunnan aloittamiselle. Helsingin yliopiston tiedekuntarajat ylittävällä yhteistyöllä huomioidaan uskonnon rooli moniulotteisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa. 

Nykypäivän islamin tutkimukseen ja identiteettikonflikteihin keskittyvä yliopistonlehtori Teemu Pauha vie työssään uskonnon ymmärtämistä eri foorumeille, kuten esimerkiksi terveydenhuoltoon.

– Haluan tehdä uskonnon monimuotoisuutta näkyväksi ja edistää uskontolukutaitoa potilastyössä. Ihmisistä ei voi tehdä suoraviivaisia päätelmiä vakaumuksen perusteella, eikä ole olemassa mitään “tsekkilistaa” jota noudattaa vaikkapa muslimipotilaan kohdalla. Listaavat ohjeet opettavat kohtaamaan ihmiset stereotypioina, mikä on vaarallinen lähtökohta, Pauha kertoo.

Uskontolukutaito onkin yksi niistä lukuisista kompetensseista, joita teologisessa tiedekunnassa oppii. Teologin asiantuntemusta voi hyödyntää monipuolisesti työelämässä kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen tehtävien lisäksi esimerkiksi julkisella sektorilla, koulutuksessa sekä järjestöissä.

Haku