Unen arvostusta on nostettava

Vepsäläinen ja Firstbeat haluavat nostaa unen arvostusta suomalaisessa työelämässä sekä kannustaa työnantajia panostamaan työntekijöidensä parempaan palautumiseen. Palautuminen on yksilöllistä ja siksi keinotkin vaihtelevat. 

_{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON  KUVA | JUHO LÄNSIHARJU}

Joka toinen suomalainen kertoo olevansa päivisin väsynyt. Mikä meitä oikein uuvuttaa? Työelämä kuormittaa, vapaalla pitäisi löytää aikaa harrastuksille sekä perheelle ja älylaitteet pitävät iltaisin hereillä. Yöuni jää monella turhan lyhyeksi ja riittävään palautumiseen eivät tunnit vuorokaudessa tunnu millään riittävän. 

Työelämässä arvostetaan aikaansaavia puurtajia, jotka eivät stressaannu kovankaan työmäärän edessä. Jaksamista arvostetaan, mutta ymmärtävätkö työnantajat palautumisen merkityksen? Huonekalu- ja sisustusmyymäläketju Vepsäläisen toimitusjohtaja Jussi Lindholm haluaa herätellä suomalaisia työnantajia kiinnittämään enemmän huomiota työntekijöiden jaksamiseen. 

– Liian moni tekee työtään väsyneenä. Jo muutaman huonosti nukutun yön jälkeen ihmisen väsymystila vastaa promillen humalaa. Väsymys vaikuttaa keskittymiskykyyn ja työssä suoriutumiseen. Muisti heikkenee ja innovatiivisuus vähenee. Väsyneen ihmisen työteho ja tuottavuus eivät ole niin hyviä, kuin työnantajat odottavat, Lindholm kuvaa. 

Univaje on riski terveydelle 

Liian lyhyt yöuni aiheuttaa monenlaista terveyshaittaa. Univaje lisää merkittävästi muun muassa kakkostyypin diabeteksen sekä sydän-ja verisuonitautien riskiä. Väsyneenä flunssat tarttuvat helpommin ja painokin voi nousta. 

Vaikka unenpuutteen negatiiviset vaikutukset terveydelle ovat tiedossa, on riittävästä unesta huolehtiminen suomalaisessa työelämässä jätetty pitkälti työntekijöiden omalle vastuulle. Tämä siitä huolimatta, että työ hiipii entistä enemmän vapaa-ajalle, sähköpostit kulkevat ja viestit piippailevat pitkin iltoja. Monissa yrityksissä tuetaan työntekijöiden ravitsemusta, liikkumista tai kulttuurikäyntejä. Mutta palautumiseen ei samalla tavalla työnantajien puolelta vielä panosteta. 

– Unta ei kerta kaikkiaan arvosteta tarpeeksi, vaikka sen osuus on kolmannes koko vuorokaudesta. Sillä luulisi olevan paljonkin väliä, missä kunnossa töihin tullaan. 

80% osallistujista on tehnyt muutoksia elämäntapoihinsa. 

Heta Warto-Tillander

Lindholmilla on tarjota ratkaisu suomalaisten työntekijöiden väsymykseen: työsuhdeuni. Kyseessä on palvelukokonaisuus, joka koostuu yksilöllisesti työntekijälle valitusta vuoteesta sekä stressiä ja palautumista mittaavasta hyvinvointitutkimuksesta. Työsuhdeuneen voi liittyä myös yksilöllistä hyvinvointivalmennusta, uniluentoja tai koko organisaation valmennusta parempaan jaksamiseen. Yritykset voivat rakentaa palveluista itselleen sopivan kokonaisuuden. 

– Työsuhdeuneen kuuluu hardware-osuus, eli hyvä ja laadukas vuode. Mutta se ei vielä yksin ratkaise ongelmaa, tueksi tarvitaan myös tietoa. Siksi työsuhdeuneen kuuluu myös software-osuus, eli omien valintojen analytiikka, palaute ja valmennus, kertoo Lindholm. 

Kumppaniksi toteuttamaan työsuhdeunta Lindholm sai suomalais-yritys Firstbeatin. Firstbeat on tutkinut huippu-urheilijoiden fysiologiaa ja suorituskykyä jo kahden vuosikymmenen ajan. Yrityksen mittausjärjestelmä on esimerkiksi käytössä yli puolessa jääkiekkoliiga NHL:n huippujoukkueista. 

Hyvinvointi on kokonaisuus 

Firstbeatin pääkonttori sijaitsee Jyväskylässä. Yrityksen kehittämä mittaristo on tehokas väline palautumisen ja kuormituksen arviointiin. Firstbeatin partner manager Heta Warto-Tillanderin mukaan hyvinvointianalyysi selvittää sydämen sykevälivaihtelun avulla elimistön yksilöllisiä stressi- ja palautumisreaktioita. 

– Olemme olleet auttamassa jo 10 000 organisaatiota. Mittauksen ja valmennuksen jälkeen jopa 80 prosenttia osallistujista on tehnyt muutoksia elämäntapoihinsa. Valtaosa tuntee muutosten jälkeen itsensä energisemmäksi ja tehokkaammaksi, kuvaa Warto-Tillander. 

Hyvinvointianalyysi perustuu laboratoriotutkimuksiin parinkymmenen vuoden ajalta. Mittaus toteutetaan kolmen päivän aikana. Mukana on sekä työ- että vapaapäiviä. Mittauslaite on halkaisijaltaan muutaman sentin mittainen, ja se kiinnitetään ihoon elektrodeilla. Laitetta ei mittauksen aikana juuri tunne. 

Pelkkä data ei yksistään riitä ohjaamaan kohti oikeita oivalluksia. Oleellinen osa mittausta on ammattilaisen kanssa käyty palautekeskustelu, jossa mietitään sopivia tavoitteita ja aikataulua niiden saavuttamiseksi. 

– Hyvinvointi on kokonaisuus, johon liittyy ravitsemus, liikunta, palautuminen ja uni. Moni hyvinvointimittauksen tehneistä on ollut yllättynyt, miten pienillä muutoksilla voi olla unen laatua parantava merkitys, Heta Warto-Tillander sanoo. 

Uusi mahdollisuus 

Hyvinvointianalyysin myötä työnantajalle kertyy tärkeää tietoa työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista organisaatio- ja tiimitasolla. Tieto auttaa ennakoimaan riskejä ja parantaa työn tehokkuutta ja elämänlaatua. Monet tahot, muun muassa vakuutus- ja eläkeyhtiöt, kannustavat tukemaan työkykyä ennaltaehkäisevästi, muistuttaa Heta Warto-Tillander. 

Mikä tekee jaksamisesta puhumisesta erityisen kiinnostavaa, on se, kuinka laajasti oikeanlainen lepo vaikuttaa hyvinvointiin. Kaikilla päivän aikana tehdyillä pienillä päätöksillä on vaikutusta. Myös palautumisen keinot ovat hyvin yksilöllisiä. Toisia rentouttaa kävelylenkki, toisen jaksamista lisää rauhallinen venyttely tai television katselu. 

– Henkilökohtainen palaute on hyvinvointikartoituksen suuri lisäarvo. Eräässä tapauksessa pystyimme löytämään henkilölle keinoja löytää pieniä palautumisen hetkiä työpäivän mittaan. Tämä auttoi häntä jaksamisessa. Puhutaan päivän kokonaiskuormituksesta, joten yleispäteviä neuvoja jaksamiseen ei voi antaa, Heta Warto-Tillander toteaa. 

Palautumisen puolesta 

Entä kustannuspuoli? Työsuhde-uneen panostaminen on investointi työnantajan puolelta. Se saattaa kuitenkin maksaa itsensä varsin nopeasti takaisin vähentyneinä sairaspoissaoloina. Myös tehokkuus lisääntyy, kun ihmiset jaksavat enemmän. Lindholm ei pidä realistisena, että tuottavuutta voitaisiin kasvattaa työaikaa lisäämällä, jaksamisen kustannuksella. 

– Entä jos kiky-tunnit käytettäisiinkin siihen, että panostetaan työntekijöiden jaksamiseen? Tai jos virkistyspäivien ohjelmiin käytetyt varat ohjattaisiinkin hyvään nukkumiseen? Tulokset näkyisivät ympäri vuoden, Lindholm kysyy. 

Rooliaan työsuhdeunen puolestapuhujana Lindholm kuvaa pioneerityöksi. Kun Lindholm lanseerasi työsuhdeunen käsitteen, lisääntyivät esimerkiksi käynnit Vepsäläisen nettisivuilla heti 15 prosenttia päivässä. 

– Tavoitteenamme on nostaa laadukas uni yhdeksi työhyvinvointia rakentavaksi elementiksi oikean ravinnon ja liikunnan rinnalle. Kun yrityksissä tehdään päätöksiä siitä, millaisia työsuhde-etuja tai työkykyä parantavia ohjelmia halutaan työntekijöille tarjota, toivon että myös palautuminen muistetaan. Uskon, että tietyt yritykset ovat heräämässä tähän vaihtoehtoon erottautua myös työnantajana, Lindholm vakuuttaa.